State Aid Programme for Green Transition Investments Is Moving Forward, and the Government Proposal on New Investment Tax Credit Was Issued in Finland (Available in Finnish)

Authors: Isabella Kartila, Harri Vehviläinen, Katja Heikkinen, and Elisa Panula

Vihreän siirtymän teollisten investointien tukiohjelma etenee ja investointihyvityksestä annettu hallituksen esitys

Vihreän siirtymän investointihankkeille suunnatut uudet tuet etenevät ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland valmistelee hakumenettelyn avaamista. Tämä kirjoitus on osa Hannes Snellmanin blogisarjaa koskien vihreän siirtymän investoinneille suunnattavia tukia ja sisältää lakihankkeita koskevan päivityksen. Pääset lukemaan blogisarjan edeltävät kirjoitukset linkkien takaa: Vihreän siirtymän investointeihin lisävauhtia uudella verotuella: jopa 150 miljoonaa euroa yritystä kohden ja Vihreän siirtymän investoinneille säädettävistä tukiohjelmista lisätietoa – tukien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää suunnittelua.

Teollisuuden investointien tukiohjelmalle komission hyväksyntä

Euroopan komissio on 13.12.2024 hyväksynyt työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa olevan 400 miljoonan euron tukiohjelman, joka koskee valtionavustusten muodossa myönnettävää suoraa tukea Suomen ilmastotavoitteiden ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäville teollisuuden investoinneille. Tukiohjelma koostuu kahdesta osasta:

1. Ensimmäinen osa on suunnattu teollisuuden tuotantoprosessien muuttamiseen vähähiilisiksi sekä niiden energiatehokkuuden parantamiseen.
2. Toinen osa on suunnattu uusiin investointeihin tietyillä aloilla, jotka ovat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisia. Näitä aloja ovat i) ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen eli akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden sekä hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja varastointilaitteiden tuotanto, ii) edellä mainittujen laitteistojen olennaisten komponenttien tuotanto ja iii) edellä mainittujen laitteistojen ja komponenttien tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden tuotanto ja talteenotto.

Tukiohjelma koskee Suomessa toteutettavia investointeja, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat vähintään 30 miljoonaa euroa. Avustus maksetaan jälkikäteen ja sitä tulee hakea valtionapuviranomaisena toimivalta Business Finlandilta ennen investointihankkeen töiden alkamista. Töiden alkamisella tarkoitetaan asetusluonnoksessa investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista, ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sellaista sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman. Esimerkiksi maan hankintaa tai hankkeen luvittamista ei katsota töiden alkamiseksi. Asetusluonnoksen mukaan avustus on myönnettävä viimeistään 31.12.2025, joten aikaikkuna avustuksen hakemiselle ja saamiselle on kapea.   

Tukiohjelman täytäntöönpanosta tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella mahdollisimman pian, minkä jälkeen Business Finland avaa avustuksia koskevan haun.

Investointihyvitystä koskeva lakiesitys toimitettiin eduskuntaan

Hallitus on 19.12.2024 antanut eduskunnalle esityksen koskien suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvitystä (”investointihyvitys”). Valtiovarainministeriön valmistelemassa lakihankkeessa on kyse suurille ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville uusille investoinneille suunnattavasta verokannustimesta, jonka perusteella yritys saisi vähentää 20 % tekemänsä investoinnin kustannuksista sille myöhemmin määrättävästä yhteisöverosta. Investoinnin tukikelpoisten kustannusten on oltava vähintään 50 miljoonaa euroa ja tukea voi saada enintään 150 miljoonaa euroa yrityksen tai konsernin tasolla.

Investointihyvityksen piiriin kuuluvat 1) investoinnit energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä (pois lukien sähköntuotanto) ja energian varastointiin, 2) investoinnit teollisuusprosessien kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen ja 3) investoinnit eräille ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille, kuten akkujen ja niissä käytettyjen keskeisten komponenttien ja kriittisten raaka-aineiden valmistukseen. Sama investointihanke voi kuulua niin suoran tuen tukiohjelman kuin myös verotuen soveltamisalaan. Suoran tuen tukiohjelman tapaan tukihakemus on jätettävä ennen töiden aloittamista ja investointihyvitys on myönnettävä viimeistään 31.12.2025.

Tuoreen lakiesityksen mukaan keskustelut Euroopan komission kanssa valtiontuen hyväksyttävyydestä yhteismarkkinoille ovat vielä kesken. Tarkoituksena kuitenkin olisi, että investointihyvitystä voisi hakea mahdollisimman pian hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Valtiovarainministeriön 19.12.2024 julkaiseman tiedotteen mukaan investointihyvitystä koskevia päätöksiä ei kuitenkaan tehdä ennen komission hyväksyntää ja lakien voimaan astumista. Hannes Snellmanin tietojen mukaan Business Finland selvittää hakumenettelyn avaamista, mutta ajankohdasta ei ole vielä varmuutta. On mahdollista, että suora tuki tulee haettavaksi ennen investointihyvitystä.

Investointihyvitystä koskevien lausuntojen huomiointi lakiesityksessä

Investointihyvitys on lakihankkeena kerännyt paljon huomiota niin lausuntokierroksella kuin julkisessa keskustelussa laajemminkin. Lausunnoissa uutta verotukea on kannatettu investointien vauhdittamiseksi, mutta lakihanke sai osakseen myös parannusehdotuksia. Alla muutama nosto palautteiden huomioimisesta sekä muutoksista investointihyvitykseen:

• Investointihyvityksen tukikelpoisten investointikustannusten 50 miljoonan euron vähimmäisrajaa pidettiin yleisesti liian korkeana. Kritiikkiä keräsi myös kustannusten tarkastelu yhtiö- ja laitoskohtaisesti eikä konsernin tasolla. Vähimmäisraja ja sen tarkastelutaso pysyivät kuitenkin ennallaan, mutta lakiesitykseen on lisätty laitoksen määritelmä ja tukikelpoisia investointikustannuksia on täsmennetty. Esitykseen on myös tarkennettu, että kustannuspohjaan kuuluminen edellyttää kustannusten aktivointia – projektiaikaisiksi juokseviksi kuluiksi kirjattavat kulut rajautuvat siten pois kustannuspohjasta.
• Investointihyvitystä ehdotettiin useassa lausunnossa myönnettäväksi myös sellaisille investoinneille, joiden työt on aloitettu 9.3.2023 jälkeen siinä määrin kuin verotuen taustalla olevat EU:n valtiontukipuitteet tämän mahdollistavat. Tuoreessa lakiluonnoksessa verotuen soveltamisalaa ei kuitenkaan laajennettu tältä osin vaan kaikkia investointeja koskee edelleen edellytys, että hakemus on jätettävä ennen hankkeen töiden aloittamista (=uusi investointi).
• Lausuntopalautteen seurauksena lakiesitystä on muutettu siten, että myönnettyä investointihyvitystä ei menetetä omistajanvaihdoksen tai yritysjärjestelyn seurauksena.
• Business Finlandin ja Verohallinnon välistä työnjakoa on lausuntopalautteen seurauksena täsmennetty. Verohallinnon rooliin ei kuulu tarkastaa tuen myöntämisperusteita tai tuen takaisinperintään liittyviä asioita, vaan nämä kuuluvat Business Finlandin toimivaltaan. Lakiin on myös lisätty investointihyvitykseen oikeutetun yhtiön tiedonantovelvollisuus Business Finlandille ja Business Finlandin oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta muun muassa valvontatoimenpiteitä varten.
• Lakiesitykseen on myös lausuntopalautteessa ehdotetun mukaisesti lisätty muutoksenhakua koskeva säännös. Mikäli Business Finland hylkää tukihakemuksen ja päätös muuttuu muutoksenhaun seurauksena, investointihyvitys katsotaan myönnetyksi muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen päivämääränä. Tarkennus on tärkeä verovelvollisten oikeusturvan kannalta, sillä tällä tavoin turvataan aito mahdollisuus hakea muutosta ilman huolta vuoden 2025 lopun määräajasta.

Käsittelemme lopuksi vielä investointihyvityksen hakemiseen ja hyödyntämiseen liittyviä näkökulmia. Erityisesti laajempiin investointikokonaisuuksiin ja investointihyvityksen hyödyntämiseen konserneissa liittyy paljon yksityiskohtia, jotka on tärkeää huomioida jo hakemusmenettelyn aikana.

Uudet tuet myönnettävissä vain uusille hankkeille – tiettyjen investointien kuitenkin valmistuttava 36 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä

Edellä mainitusti suoraa tukea ja/tai investointihyvitystä on haettava Business Finlandilta ennen hankkeen töiden alkamista ja tuki tulee olla myönnettynä 31.12.2025 mennessä. Investoinnin suunnittelussa on huomioitava, että tukea tulisi hakea tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, jotta hankkeen töitä ei katsota aloitetuksi ennen hakemuksen jättämistä. Mikäli investointia suunnitteleva yritys kaavailee hankeaihion hankintaa, on tärkeää selvittää, mitä toimenpiteitä hankekehittäjä on tehnyt ja arvioida onko näillä vaikutusta tuen saamiseen.  

Sen lisäksi, että hankkeen töitä ei tulisi aloittaa ennen hakemuksen jättämistä, investointihyvitykseen oikeutetuille uusiutuvan energian sekä teollisuuden vähähiilistämis- ja energiatehokkuushankkeille on asetettu lisäedellytykseksi, että laitoksen tai laitteiston on oltava valmis ja toiminnassa 36 kuukauden kuluessa investointihyvityksen myöntämispäivästä. Investointihyvityksen laajan soveltamisalan takia lakiesityksessä ei ole määritelty yksityiskohtaisesti sitä, mitä laitoksen tai laitteiston valmiina ja toiminnassa olemisella tarkoitetaan. Lakiesityksen mukaan asiaa on arvioitava tapauskohtaisesti ja painoarvoa voidaan antaa esimerkiksi käyttöomaisuuden kirjanpitokäsittelylle sekä poistojen tekemiselle.

Mikäli investointi viivästyy, investointihyvityksen kokonaismäärästä vähennettäisiin 1 % jokaista yli menevää kuukautta kohden. Tuen hakemisen ja investoinnin valmistumisen aikajana voi siten jäädä 36 kuukauden valmistuskriteerin piirissä olevilla hankkeilla hyvin kapeaksi. Alkuperäisen lakiehdotuksen mukaan vähennystä ei kuitenkaan tehtäisi, jos investoinnin valmistumisen viivästyminen on johtunut yhtiöstä riippumattomasta syystä (esim. force majeure -tilanteet). Tuoreessa lakiehdotuksessa poikkeusta on täsmennetty siten, että sen soveltuminen edellyttää viivästymisen johtuvan yhtiöstä riippumattomista odottamattomista syistä. Esimerkkinä mainitaan olosuhteiden merkittävät muutokset, joihin ei voi tavanomaisella huolellisella toiminnalla vaikuttaa ja joita ei ole voitu kohtuudella ennakoida investointia suunniteltaessa. On hyvä huomata, että poikkeus ei sovellu, jos aikataulua suunniteltaessa on jo ollut tiedossa 36 kuukauden määräajan ylittyminen.

Uusiutuvan energian sekä teollisuuden vähähiilistämis- ja energiatehokkuushankkeille asetettu 36 kuukauden määräaika on haastava erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa oleville investoinneille. Viranomaisten harkintavaltaan jäänee poikkeuksen soveltumisedellytysten arviointi. Selvyydeksi määräaika ei sovellu investointihyvityksen piiriin kuuluviin uusiin investointeihin, jotka ovat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisia. Vastaavia määräaikoja noudatetaan investointihyvitykseen tapaan myös valtionavustuksena myönnettävään suoraan tukeen vähähiilistämis- ja energiatehokkuushankkeille. Mikäli avustuksella rahoitettava laitos tai laitteisto ei valmistu määräajan puitteissa, avustuksen viimeistä maksuerää ei valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan makseta tuensaajalle.  

Investointihyvityksen hyödyntäminen konsernissa vaatii suunnittelua

Konserneissa investointihyvitystä on mahdollista hyödyntää joustavasti konserniavustuksia vastaan. Suurissa kansainvälisissä konserneissa on kuitenkin tärkeää huomioida minimiverosääntelyn mahdolliset vaikutukset. Investointihyvityksen hyödyntämiseen liittyvistä veronäkökulmista voi lukea tarkemmin edeltävästä blogikirjoituksessamme Vihreän siirtymän investoinneille säädettävistä tukiohjelmista lisätietoa – tukien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää suunnittelua.

Edellä mainitusti investointihyvitys kohdistuisi ainoastaan suuriin investointeihin, joiden tukikelpoiset investointikustannukset ovat vähintään 50 miljoonaa euroa. Euromääräistä rajaa tarkasteltaisiin investointikohtaisesti siten, että huomioon otettaisiin maantieteellisesti yhteen paikkaan eli yhteen tuotantolaitokseen toteutettu investointi, ja laajimmillaan tarkastelun kohteena voisi olla tuotantolaitos.

Tuotantolaitoskohtainen tarkastelu tarkoittaisi sitä, että yhtiön tai konsernin tekemiä investointeja tarkasteltaisiin erikseen arvioitaessa 50 miljoonan euron soveltamiskynnyksen ylittymistä. Mikäli konsernissa suunnitellaan laajempaa investointia vihreään siirtymään ja investoinnin kohteena olisi useampi tuotantolaitos, investointihyvityksen hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttäisi, että jokainen investointi täyttää yksinään 50 miljoonan euron rajan.

Laajempien investointikokonaisuuksien yhteydessä on hyvä huomata, että investointihyvitystä voi saada konsernin kaikkiin hankkeisiin enintään yhteensä 150 miljoonaa euroa. Mikäli useampi saman konsernin yhtiö toteuttaisi hyvitykseen oikeuttavan investoinnin, investointihyvitystä hakevien yhtiöiden tulisi lakiesityksen mukaan ensisijaisesti jo hakemusvaiheessa määrittää, mihin hankkeeseen ja mille yhtiölle investointihyvitystä kohdistetaan, jos yläraja ylittyisi konsernitasolla. Näin ollen investointihyvityksen veronäkökulmien arviointi ja täysimääräisen hyödyntämisen suunnittelu on tarpeen jo hakemusvaiheessa.

Jatkamme Hannes Snellmanilla vihreän siirtymän uusien tukien etenemisen seurantaa. Avustamme mielellämme kartoittamaan tukien mahdollista soveltumista suunnitteilla oleviin uusiin investointeihin.