What Are the Most Common Topics in Market Court Cases in Finland? Part 3 (Available in Finnish)

Authors: Eeva Tiainen, Outi Jousi and Jesper Nevalainen

Mistä markkinaoikeuteen valitetaan? Osa 3.

Markkinaoikeuden yleisimpiä valitusaiheita koskevan blogisarjamme kolmannessa ja viimeisessä osassa käsittelemme kolmanneksi yleisintä julkisia hankintoja koskevaa valitusaihetta eli tarjoajan soveltuvuutta. Blogisarjan aiemmat osat pääset lukemaan seuraavista linkeistä:

• Osa 1, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
• Osa 2, epäselvä tarjouspyyntö

Tarjoajan soveltuvuudessa on kyse hankintayksikön asettamista tarjoajayritystä koskevista vaatimuksista, jotka tarjoajan tulee täyttää ollakseen soveltuva toimittajaksi kyseisessä hankinnassa. Soveltuvuusvaatimukset voivat koskea esimerkiksi tarjoajan taloudellista tilannetta tai referenssejä aiemmista vastaavista toimituksista. Tarjoajan soveltuvuutta koskevissa markkinaoikeusvalituksissa on kyse tyypillisesti joko siitä, että valittaja on poissuljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai siitä, että valittajan mukaan tarjouskilpailun voittaja ei ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden viime vuoden lopulla antamassa ratkaisussa KHO:2020:148 oli kyse siitä, oliko hankintayksiköllä ollut oikeus poissulkea tarjoaja tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi. Hankintayksikkö oli asettanut vaatimuksen, jonka mukaan tarjoajan luottoluokituksen tuli olla vähintään Rating Alfa A tai vastaava. Tarjoaja oli tarjouksessaan ilmoittanut, että sen Bisnode Finland Oy:n mukainen luottoluokitus oli AA – Hyvä. Hankintayksikkö oli kuitenkin itse selvittänyt tarjoajan Rating Alfa -luokituksen, joka oli B – Välttävä. Koska asetettu luottoluokitusvaatimus ei täyttynyt, hankintayksikkö poissulki tarjoajan kilpailusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin markkinaoikeus, että hankintayksiköllä oli ollut oikeus toimia näin.

Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:12/21 taas käsiteltiin mm. hankintayksikön asettamien soveltuvuusvaatimusten hankintalainmukaisuutta. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikön asettama vähimmäisliikevaihtovaatimus oli syrjivä, kun tarjoajan kolmen viimeisen tilikauden liikevaihdosta vähintään 90 prosenttia tuli muodostua suomalaisilta kiinteistöalan asiakkailta. Markkinaoikeus totesi, että vähimmäisliikevaihtoa koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, että tarjoajalla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat, eikä niiden osalta merkitystä voi olla sillä, mihin maahan sijoittuneilta asiakkailta taikka miltä toimialalta liikevaihtoa on kerrytetty. Lisäksi asetettu vaatimus suosi toimijoita, jotka olivat keskittyneet yksinomaan suomalaiseen kiinteistöalaan, sillä vaatimus käytännössä tarkoitti sitä, että korkeintaan 10 prosenttia tarjoajan kokonaisliikevaihdosta sai olla muusta kuin kiinteistöalan toiminnasta.

Miten välttää tarjoajan soveltuvuutta koskevat valitukset?

Vinkkimme hankintayksiköille: Soveltuvuusvaatimusten asettamisessa on syytä olla tarkkana; vaatimusten on oltava paitsi selkeitä, oikeasuhtaisia ja syrjimättömiä, myös muuten hankintalain mukaisia. Esimerkiksi vähimmäisliikevaihtovaatimus ei muuten kuin perustellusta syystä saa olla yli kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa suurempi. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on myös muistettava, että kaikki soveltuvuusvaatimukset tulee esittää ESPD-lomaketta käyttäen, eikä kaikilta tarjoajilta tulisi lähtökohtaisesti pyytää soveltuvuuteen liittyviä todistuksia (ks. MAO:564/20 ja MAO:127/21).

Vinkkimme tarjoajille: Mikäli jokin soveltuvuusvaatimus vaikuttaa esimerkiksi suhteettomalta hankinnan kohteeseen nähden tai mikäli et pysty täyttämään jotain soveltuvuusvaatimusta, kannattaa tämä tuoda hankintayksikön tietoon mahdollisessa markkinakartoituksessa tai viimeistään tarjouspyynnön kysymys-vastaus-vaiheessa (mieluusti juridisten perustelujen kera). Hankintayksikkö voi vielä tarjouspyynnön julkaistuaankin päätyä korjaamaan sitä tai aloittaa kilpailutuksen alusta, mikäli vaatimukset esimerkiksi osoittautuvat liian tiukoiksi.

Varmista tarjousta tehdessäsi, että olet vastannut kaikkiin hankintayksikön esittämiin vaatimuksiin ja kysymyksiin pyydetyssä muodossa. Vaikka hankintayksikkö voi pyytää täsmennyksiä tarjoajien soveltuvuuteen liittyviin asioihin muuta tarjousta joustavammin, ei tämäkään mahdollisuus ole rajaton. On myös syytä muistaa, ettei hankintayksiköllä lähtökohtaisesti ole velvollisuutta täsmennysten pyytämiseen.

Yhteenvetona yleisimpiä valitusaiheita koskien voimme todeta, että huolellisuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun kyse on julkisista hankinnoista. Tarjoukset ovat lähtökohtaisesti lopullisia, eikä tarjouspyyntöönkään voi tehdä merkittäviä muutoksia ilman hankinnan keskeyttämistä ja uuden hankintailmoituksen julkaisemista. Olemme mieluusti avuksi, mikäli tarvitset tukea esimerkiksi tarjouksen tai tarjouspyynnön laatimiseen taikka tarkastamiseen, hankintaprosessin oikeellisuuden arvioimiseen taikka valitusprosessin hoitamiseen.