What Are the Most Common Topics in Market Court Cases in Finland? Part 2 (Available in Finnish)

Authors: Eeva Tiainen, Outi Jousi and Jesper Nevalainen

Mistä markkinaoikeuteen valitetaan? Osa 2.

Julkisia hankintoja koskevat asiat ovat suurin markkinaoikeudessa käsiteltävä asiaryhmä. Viime vuosina hankintoja koskevien valitusten määrä on kuitenkin laskenut tasaisesti, mutta viime vuosi näyttää olevan tässä suhteessa poikkeus. Markkinaoikeuden tilastojen mukaan vuonna 2020 hankinta-asioita nimittäin saapui 414 kappaletta, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 308.

Julkaisimme aiemmin keväällä ensimmäisen osan kolmiosaisesta blogisarjasta, jossa käsittelemme tyypillisimpiä aiheita, joista markkinaoikeuteen valitetaan julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Ensimmäinen osa koski tavallisinta valitusaihetta, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta, ja tässä toisessa osassa pureudumme toiseksi yleisimpään aiheeseen eli tarjouspyynnön epäselvyyteen.

Tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevat tapaukset liittyvät usein tarjouspyynnön vertailuperusteisiin, joiden tarjoaja on huomannut hankintayksikön suorittaman vertailun ja hankintapäätöksen jälkeen olleen epäselviä tai johtaneen tarjousten vertailukelvottomuuteen. Toinen melko tavallinen tapaustyyppi liittyy tilanteeseen, jossa valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valittaja katsoo tarjouspyynnön olleen tältä osin epäselvä tai tulkinnanvarainen.

Aina tarjouspyynnön epäselvyys ei kuitenkaan liity siihen, että tarjouspyyntö olisi sisällöllisesti epäselvä, vaan myös esim. tekninen ongelma voi tehdä tarjouspyynnöstä epäselvän, kuten ilmenee markkinaoikeuden hiljattain antamasta ratkaisusta MAO:107/21. Tapauksessa tarjoukset oli tullut jättää sähköisen tarjousportaalin kautta. Tarjouspyynnöstä ilmeni, että tarjoajien oli tullut antaa vastaus 25 kohtaan. Sähköistä tarjouslomaketta täytettäessä kohdat olivat kuitenkin moninkertaistuneet siten, että vastattavia kohtia olikin yhteensä 211 kappaletta, eli 186 kappaletta enemmän kuin mitä tarjouspyynnöstä ilmeni. Valittaja ei tästä syystä ehtinyt jättää tarjousta ajoissa. Markkinaoikeus katsoi, että sähköinen tarjouslomake oli poikennut olennaisesti tarjouspyynnöstä eivätkä tarjoajat olleet voineet kohtuudella varautua tähän tarjousta valmistellessaan, joten tarjouspyyntö oli ollut epäselvä ja avoimuusperiaatteen vastainen.

Ratkaisussa MAO:9/21 oli sen sijaan kyse tarjouspyynnön sisällöllisestä epäselvyydestä. Tarjouspyynnössä oli asetettu vaatimus, jonka mukaan tarjottavan dokumenttikameran tuli olla tiettyä tarjouspyynnössä mainittua mallia taikka kyseistä mallia vastaava. Valittaja piti vaatimusta epäselvänä, sillä valittaja oli saanut kyseisen tuotemerkin maahantuojalta ja valmistajalta tiedon, ettei kyseisellä mallimerkinnällä olevaa dokumenttikameraa ole ollut eikä ole tulossa markkinoille. Hankintayksikkö puolestaan esitti, että kyseinen malli oli ollut markkinoilla ja vetosi erään toimijan Facebook-sivuilla olleeseen mainokseen, jossa kyseinen malli oli esiintynyt. Markkinaoikeus antoi kuitenkin enemmän painoarvoa valmistajan ilmoitukselle ja katsoi, ettei kyseistä dokumenttikameraa ollut markkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan tarjouspyyntö oli epäselvä, sillä vaaditun dokumenttikameran tarjoaminen ei ollut mahdollista eikä mallimerkinnän perusteella voinut myöskään päätellä, mitä ominaisuuksia vastaavan laitteen oli tullut sisältää.

Miten välttää tarjouksen epäselvyyttä koskevat valitukset?

Vinkkimme hankintayksiköille: Tarjouspyynnön selkeyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä mikäli markkinaoikeus pitää tarjouspyyntöä epäselvänä, on ensisijaisena seuraamuksena hankintapäätöksen kumoaminen ja hankintayksikön velvoittaminen korjaamaan virheensä, mikä tarkoittaa käytännössä kokonaan uuden tarjouskilpailun järjestämistä.

Potentiaalisilta tarjoajilta on esimerkiksi mahdollista pyytää kommentteja tarjouspyyntöluonnokseen ennen sen julkaisua, mikä mahdollistaa tarjoajien havaitsemien virheiden korjaamisen ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Tarjouspyyntöä laatiessa on myös hyvä itse yrittää asettua tarjoajan kenkiin ja miettiä, onko vaatimus riittävän yksiselitteinen vai voiko sitä mahdollisesti tulkita useammalla eri tavalla. Tarjouspyyntöluonnoksen luetuttaminen täysin ulkopuolisella on myös aina hyvä idea sen varmistamiseksi, että vaatimukset ovat riittävän selviä myös sellaisen henkilön näkökulmasta, joka ei tunne asiaa perin pohjin.

Vinkkimme tarjoajille: Hankintayksikön mahdollisesti tarjoama tilaisuus kommentoida tarjouspyyntöluonnosta ennen tarjouskilpailun alkua kannattaa hyödyntää. Hankintayksikön tietoon on hyvä tuoda kaikki epäselviltä, tulkinnanvaraisilta tai syrjiviltä vaikuttavat vaatimukset. Sama kannattaa tehdä myös tarjouspyynnön kysymys-vastaus-vaiheessa, sillä kuten todettu, epäselvä tarjouspyyntö voi johtaa koko tarjouskilpailun aloittamiseen alusta. On siis kaikkien osapuolten etu, että tarjouspyyntö on selvä. Joskus tarjouspyynnön epäselvyys kuitenkin ilmenee vasta hankintapäätöksen jälkeen. Jos kyse on seikasta, joka on voinut vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen, on päätökseen mahdollista vaatia hankintayksiköltä oikaisua ja/tai saattaa asia markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käsittelemme tarjoajan soveltuvuutta koskevia tapauksia.