The European Commission Proposes Significant Reductions to the Scope and Content of Corporate Sustainability Reporting (CSRD) and Due Diligence Directives (CSDDD) (Available in Finnish)

Authors: Anniina Järvinen and Klaus Ilmonen

CSRD ja CSDDD sääntelypäivitys: EU:n komissio ehdottaa kevennyksiä kestävyysraportointiin ja yritysvastuusääntelyyn

EU:n komissio on 26.2.2025 julkaissut ehdotuksia merkittävistä muutoksista EU:n yritysvastuusääntelyyn (ns. Omnibus-paketti). Ehdotusten tavoitteena on EU:n yritysvastuusääntelyn yksinkertaistaminen ja EU:n kilpailukyvyn parantaminen, ja ne osaltaan heijastavat komission näkemyksiä maailmantilanteen nopeasta muutoksesta.

Kun monet yritykset ovat jo valmistautuneet uuteen sääntelyyn, tuo nyt julkaistu ehdotus tässä vaiheessa uutta epävarmuutta siihen, mitkä ovat yrityksiltä edellytettävät yritysvastuuta koskevat toimenpiteet ja raportointivelvoitteet ja niiden soveltumisen aikataulu.

Kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) perustuva kestävyysraportointia koskeva sääntely on Suomessa jo voimassa ja suurimmat listatut yhtiöt julkaisevat ensimmäiset kestävyysraporttinsa tänä keväänä. Toisessa aallossa raportointivelvolliset yritykset ovat valmistautumassa vuonna 2026 alkavaan raportointiin. Nyt komissio ehdottaa suuria yrityksiä ja pörssilistattuja pk-yrityksiä koskevien raportointivaatimusten soveltamisen lykkäämistä kahdella vuodella. Komissio pyrkii saamaan tämän direktiiviehdotuksen toteutettua vielä tämän vuoden loppuun mennessä niin, että suurten yritysten tulisi julkistaa kestävyysraportit vasta vuodelta 2027 kuluvan vuoden sijaan. Suomessa tämä käytännössä edellyttäisi kirjanpitolain kestävyysraportointivelvollisuutta koskevan voimaantulosäännöksen muuttamista.

Lisäksi kestävyysraportointivelvollisuus voisi poistua monilta yrityksiltä myöhemmin kokonaan, sillä komissio ehdottaa raportointivelvollisuuden merkittävää rajoittamista vain yli 1 000 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Myös raportointivelvollisuuden sisältöön ehdotetaan merkittäviä muutoksia.

Yrityksissä käynnissä olevien valmistelujen jatkaminen vaikuttaa ainakin toistaiseksi perustellulta, etenkin sikäli kun raportointiin valmistautuminen lisää liiketoiminnan kestävyysvaikutuksia koskevan luotettavan tiedon saamista ja liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet huomioivalla tavalla. Sääntelyn tulevaan soveltamiseen ja sisältöön liittyvä epävarmuus voidaan tarvittaessa huomioida varsinaista raportointia laadittaessa.

Varmuutta direktiiviehdotuksen läpimenosta EU:n lainsäädäntöelimissä – tai sen mahdollisesti hyväksyttävästä lopullisesta sisällöstä – ei tule olemaan vielä ainakaan useisiin kuukausiin, ja hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioilla olisi 12 kuukautta aikaa implementoida muutokset kansalliseen lainsäädäntöön, Suomessa lähinnä kirjanpitolakiin. Lisäksi on syytä huomioida, että joka tapauksessa yli 1 000 henkilöä työllistävien yritysten arvoketjussa toimivien yritysten tulee jatkossakin pystyä raportoimaan tietoja suuryritysten kestävyysraportoinnin tarpeisiin.

EU:n yritysvastuudirektiivi (CSDDD) tuli pitkän ja vaiherikkaan valmistelun jälkeen voimaan 25.7.2024, ja jäsenvaltioiden tulisi saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä 26.7.2026 mennessä. Sääntelyn soveltaminen on määrä alkaa vaiheistetusti 2027–2029 (olemme käsitelleet yritysvastuudirektiivin vaatimuksia tarkemmin aiemmassa kirjoituksessamme). Direktiivi asettaa sen soveltamispiiriin kuuluville yrityksille tarkastusvelvoitteen liittyen ympäristö- ja ihmisoikeussääntelyn noudattamiseen yrityksen toimitusketjussa.

Komissio ehdottaa nyt, että yritysvastuudirektiivin soveltamisen alkamista lykättäisiin vuodella. Tämän lisäksi direktiivin mukaisen huolellisuus- ja tarkastusvelvoitteen sisältöä rajattaisiin merkittävästi muun muassa niin, että se kattaisi jatkossa lähtökohtaisesti vain suorat liikekumppanit, kun nykyisen direktiivin mukaan yritysten tulisi toteuttaa huolellisuusvelvoitetta koskevat toimenpiteet omien toimintojensa, tytäryritystensä toimintojen ja suorien liikekumppaneiden lisäksi myös välillisten liikekumppaneidensa toimintojen osalta kaikkialla toimintaketjuissaan. Myös muun muassa direktiivin seuraamus- ja vahingonkorvaussääntelyä karsittaisiin huomattavasti.

Komission ehdotukset myös sisältävät kevennyksiä taksonomiaraportointivelvollisuuksiin, vapauttaisivat pienet maahantuojat hiilirajamekanismia (CBAM) koskevista velvoitteista, ja yksinkertaistaisivat useita EU:n investointiohjelmia kilpailukyvyn kehittämiseksi ja innovaatioiden tukemiseksi.

Olemme alla tiivistäneet kestävyysraportointidirektiiviä ja yritysvastuudirektiiviä koskevien muutosehdotusten keskeisimmän sisällön.

Keskeiset muutosehdotukset kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD):

• Raportointivelvollisuuden merkittävä supistaminen: Raportointivaatimuksia sovellettaisiin vain suuriin yrityksiin, joissa on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on joko yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Tämä vähentäisi soveltamisalaan kuuluvien yritysten määrää noin 80 prosentilla. Yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan kuulumattomat yritykset voisivat halutessaan raportoida yksinkertaistetun vapaaehtoisen standardin perusteella, jonka komissio hyväksyy delegoituna säädöksenä EFRAGin kehittämien pk-yrityksiä koskevien vapaaehtoisten standardien (”VSME”) perusteella.
• Pk-yritysten raportointivelvoitteiden rajoittaminen arvoketjussa: Tietoja, joita yritykset tai pankit voivat vaatia arvoketjuihinsa kuuluvilta yrityksiltä, jotka eivät kuulu kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaan, rajoitettaisiin kattamaan VSME-standardin mukaiset tiedot.
• Raportoitavien tietojen vähentäminen: Kestävyysraportoinnissa sovellettaviin EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) sisältyvien tietovaatimusten määrää vähennettäisiin merkittävästi ja niitä pyrittäisiin tarpeellisilta osilta selventämään. Tietovaatimusten vähentämisen ei kuitenkaan olisi tarkoitus muuttaa yritysten oman olennaisuusarvioinnin merkitystä raportoinnissa.
• Ei toimialakohtaisia standardeja: Komissio ei tulisi laatimaan aiemmin suunniteltuja toimialakohtaisia kestävyysraportointistandardeja.
• Kohtuullisen varmuuden vaatimuksen poistaminen: Ehdotuksella poistettaisiin komission mahdollisuus ehdottaa siirtymistä rajoitetun varmuuden vaatimuksesta tilinpäätöksen varmentamista vastaavaan kohtuullisen varmuuden vaatimukseen.

Keskeiset muutosehdotukset yritysvastuudirektiiviin (CSDDD):

• Yritysvastuudirektiivin soveltamisen lykkääminen 26.7.2028 asti: Ehdotuksella lykättäisiin yritysvastuudirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaikaa ja soveltamisen ensimmäisen vaiheen alkamista yhdellä vuodella 26.7.2028 asti.
• Arvoketjua koskevat huolellisuusvelvoitteet rajataan koskemaan suoria liikekumppaneita: Ehdotuksessa yritykset lähtökohtaisesti vapautettaisiin velvollisuudesta arvioida tosiasiallisia tai mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvoketjussa epäsuorien liikekumppaneiden osalta ja niiltä edellytettäisiin epäsuoria liikekumppaneita koskevan kattavan arvion suorittamista vain tapauksissa, joissa yrityksellä on "uskottavia tietoja" (eng. plausible information), jotka viittaavat siihen, että haitallisia vaikutuksia on ilmennyt tai voisi ilmetä.
• Huolellisuusvelvoitetta koskevien vaatimusten rajoittaminen: Suurten yritysten olisi arvioitava huolellisuusvelvoitetta koskevien toimenpiteidensä toteutumista vain viiden vuoden välein eikä vuosittain, ellei ole perusteltua syytä uskoa, että toimenpiteet eivät ole enää riittäviä tai tehokkaita; huolellisuusvelvoitteiden määrittämisessä relevanttien "sidosryhmien" määritelmä rajoitettaisiin koskemaan yrityksen, sen tytäryhtiöiden ja liikekumppaneiden työntekijöitä, niiden ammattiliittoja ja työntekijöiden edustajia sekä henkilöitä tai yhteisöjä, joiden oikeuksiin tai etuihin yrityksen tuotteet, palvelut ja toiminta vaikuttavat tai voisivat suoraan vaikuttaa; velvoite lopettaa liikesuhde liikekumppanin rikkoessa vastuullisen toiminnan pelisääntöjä viimeisenä keinona poistettaisiin.
• Pk-yritysten raportointivelvoitteiden rajoittaminen arvoketjussa: Tiedot, joita yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset voivat vaatia arvoketjussa toimivilta liikekumppaneiltaan (yrityksiltä, joissa on enintään 500 työntekijää), rajoittuisivat lähtökohtaisesti VSME-standardissa määriteltyihin tietoihin.
• Harmonisoitua EU:n laajuista siviilioikeudellista vastuuta ja enimmäisseuraamusten vähimmäismäärää koskevien vaatimusten poistaminen: Vastuuta koskevat säännökset ja enimmäisseuraamusten määrä perustuisivat kansalliseen lainsäädäntöön, ja enimmäisseuraamusten vähimmäismäärä (direktiivissä nyt 5 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta) ja kansalaisjärjestöjen oikeus nostaa kanteita väitetysti vahinkoa kärsineen osapuolen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi poistettaisiin.
• Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat siirtymäsuunnitelmat: Siirtymäsuunnitelma tulisi edelleen laatia, mutta suunnitelman täytäntöönpanoa koskeva vaatimus poistettaisiin.
• Maksimiharmonisoinnista säätäminen: Ehdotuksella pyrittäisiin rajoittamaan jäsenmaiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön direktiivin säännöksiä tiukempia velvoitteita.
• Rahoitusalan yritysten poissulkeminen yritysvastuudirektiivin soveltamisalasta.

Seuraavaksi

Nyt käsillä oleva kestävyyssääntelyä koskeva säädöspaketti on ensimmäinen kokonaisuus, jolla komissio pyrkii toteuttamaan tavoitettaan yksinkertaistaa sääntelyä ja vähentää yritysten hallinnollista rasitusta. Kestävyysraportoinnin ja yritysvastuun taustalla olevia tavoitteita ei kuitenkaan ole muutettu – ja yritysten rooli näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mielletään edelleen keskeiseksi EU-tasolla. Lisäksi yritysten tulee edelleen kyetä vastaamaan sijoittajien vaatimuksiin koskien kestävää kehitystä ja siitä raportointia EU-vaatimuksista riippumatta. Komission aloitteilla yritykset kuitenkin voivat saada enemmän joustoa siinä, miten näitä tavoitteita voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Omnibus-direktiiviehdotukset toimitetaan nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle niiden käsittelyä ja hyväksymistä varten. Ehdotukset ovat heti julkistamisen jälkeen olleet suuren huomion ja aktiivisen keskustelun kohteena, ja sääntelymuutosten ansioita on arvioitu myös hyvin kriittisesti. Eri sidosryhmien EU:n lainsäädäntöelimiin ja -prosesseihin kohdistama vaikuttamistyö ja paine tulee olemaan huomattavaa, joten ehdotuksen lopullinen sisältö voi hyvin vielä muuttua. Seuraamme säädösvalmistelun etenemistä ja arvioimme muutosten vaikutuksia yritysten velvollisuuksiin.

Aiempia kirjoituksiamme aiheesta:

EU:n kestävyysraportointidirektiivi voimaan 1.1.2024 – onko yrityksesi ajan tasalla velvollisuuksistaan?

EU:n yritysvastuudirektiivi voimaan