The End of the Strike Wave? Amendments to Industrial Peace Legislation Enter into Force on 1 July 2024 (Available in Finnish)

Authors: Johanna Haltia-Tapio and Klaara Lähteenoja
(Read this blog in English here)

Lakkoaallon loppu? Työrauhalainsäädännön muutokset voimaan 1.7.2024

Ammattiliitot ovat järjestäneet viime syksystä alkaen useita työtaisteluita, joilla ne vastustavat hallituksen työmarkkinapolitiikkaa ja etuusleikkauksia. Lakkoilulle ei vielä keväällä näy loppua – päinvastoin poliittiset lakot näyttävät kovenevan, kun 11.3.2024 SAK ilmoitti uusista lakoistaan, joilla Suomen satamat sulkeutuivat jopa kahdeksi viikoksi. Työmarkkinatilanteen umpisolmulle ei löydy vielä avaajaa, sillä Petteri Orpon (kok) hallitus ei näytä joustavan syksyllä 2023 hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteistaan ammattiyhdistysten voimakkaasta kritiikistä huolimatta. Itse uudistusten lisäksi työntekijöiden liitot vastustavat sitä tapaa, jolla hallitus on niitä ajanut. Liitot vaativat, että hallitus neuvottelisi niiden kanssa kaikista toimista yhtenä kokonaisuutena, joka mahdollistaisi kompromissien syntymisen, mutta hallitus ei ole tähän suostunut (HS 6.3.2024).

Työrauhan parantaminen on hallituksen ensimmäinen suurempi rakenteellinen työmarkkinauudistus, joka etenee eduskunnan käsittelyyn. Sen tarkoituksena on vähentää työmarkkinahäiriöitä ja vähentää työtaistelutoimista aiheutuvia kustannuksia Suomen kansantaloudelle. Suomi on pitkään johtanut Pohjoismaiden lakkotilastoja ja täällä on lakkoiltu myös aktiivisemmin kuin keskimäärin muualla Euroopassa (ETUI) etenkin oikeistohallitusten aikana. Yksi selittävä tekijä tähän paitsi se, että Suomessa poliittisia lakkoja ei ole aiemmin ajallisesti rajoitettu, on myös muiden Pohjoismaiden parempi taloudellinen tilanne ja toimivampi työmarkkinamalli, joissa neuvotteluyhteys hallituksen ja ammattiyhdistysten välillä toimii sujuvasti. Merkittävä tekijä itsessään on myös se, että Suomessa lähes kolme neljästä työntekijästä kuuluu ammattiliittoon, mikä on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkea määrä. Järjestäytymisaste on kuitenkin laskussa (TEM 2021) ja siten myös ammattiliittojen vahvana pidetty asema, mikäli hallitus ei lakkojen aiheuttaman paineen alla kompromisseihin johtaviin neuvotteluihin suostu.

Hallitus suunnittelee hyvityssakkojen korottamista, myötätuntotaistelujen rajoittamista sekä poliittisten työtaistelujen keston olennaista rajaamista

Hallitus antoi esityksen työrauhalainsäädännön muutoksista eduskunnalle 29.2.2024 (HE TEM/2024/21). Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin työrauhan rikkomisesta tuomittavien sakkojen korottamista. Hyvityssakkoon enimmäismäärältään 37 400 euroa voidaan nykyisin tuomita vain työehtosopimukseen osallinen yhdistys ja työnantaja, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Hallitus ehdottaa tähän muutosta, jonka mukaan hyvityssakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Tämän lisäksi ehdotukseen sisältyy mahdollisuus määrätä 200 euron suuruisen hyvityssakko sellaiselle yksittäiselle työntekijälle, joka jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi siitä huolimatta, että on tietoinen annetusta tuomiosta.

Toiseksi muutokseksi hallitus ehdottaa myötätuntotaistelujen, jolla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua, rajaamista työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin.

Kolmas hallituksen muutosehdotus koskee poliittisia työtaisteluja, joita ei tällä hetkellä ole ajallisesti lainkaan rajoitettu. Hallitus esittää, että poliittiset työnseisaukset saisivat kestää jatkossa enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Näiden lisäksi työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta esitetään laajennettavaksi koskemaan myös myötätuntotyötaistelua ja poliittista työtaistelua. Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista.

Myötätuntotyötaistelun osalta ilmoitus tulisi antaa työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle. Poliittisen työtaistelun osalta ilmoitus tulisi antaa työehtosopimuksen osapuolelle.

Onko uusi työrauhalainsäädäntö aukoton?

Tänä vuonna on nähty useita useamman päivän lakkoja, joissa on vastustettu hallituksen työelämäuudistuksia. Jatkossa poliittisten lakkojen ajallisen rajaamisen lisäksi uudessa työrauhalainsäädännössä lakkoilua on rajattu määrällisesti siten, että lakkoilla saa vain kerran samasta asiasta. Hallituksen esityksen 8b §:n mukaan poliittista työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.

Hallitusohjelma sisältää yli 20 työmarkkinoita koskevaa uudistusta. Julkisuudessa on herännyt kysymyksiä koskien sitä, voisiko lakon kohteen suppealla rajaamisella järjestää siten esimerkiksi 20 erillistä 24 tuntia kestävää poliittista lakkoa, jos lakot kohdistuvat hallituksen uudistuksiin eri osa-alueisiin.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan tarkoituksena on, ettei poliittisille työtaisteluille asetettavaa enimmäiskeston rajoitusta voisi kiertää. Uusi työrauhalainsäädäntö kuitenkin perustelujen mukaan mahdollistaa sen, että esimerkiksi hallituskauden aikana olisi lähtökohtaisesti sallittua järjestää poliittinen työtaistelu, jolla pyritään vaikuttamaan yleisesti hallituksen työ- ja sosiaalipolitiikkaan sekä toisaalta poliittinen työtaistelu yksittäiseen lainsäädäntöhankkeeseen vaikuttamiseksi. Arviota siitä, jatkaako uusi lakko todellisuudessa aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua, ei tehdä kuitenkaan pelkästään työtaistelun ilmoitetun syyn perusteella, vaan poliittisten työtaisteluiden yhtäläisyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon ne tosiasialliset olosuhteet, joissa poliittinen työtaistelu toimeenpannaan. Poliittisen työtaistelun saisi siten toistaa, jos se kohdistuisi esimerkiksi eri hallitusohjelmiin tai jos hallitusohjelman kirjauksen tavoite ja sen toteuttamistapa muuttuvat valmistelun aikana niin paljon, etteivät ne enää vastaa hallitusohjelman kirjauksen sisältöä.

Koska rajanveto siitä, milloin työtaistelun kohde on sama ja milloin se on uusi, on jätetty tapauskohtaisen arvioinnin varaan, jo asiaa koskeva esitysluonnos sai osakseen kritiikkiä viime syksynä niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelta. Työnantajapuoli haluaa estää työtaistelujen näennäisen pilkkomisen eri osiin lakkojen enimmäisaikojen kiertämiseksi, ja työntekijäpuoli puolestaan on edellyttänyt perusoikeuksien rajoitusedellytysten tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimuksia. Lopullinen rajanveto näyttää jäävän tuomioistuinten harteille.

Uudella työrauhalainsäädännöllä yllättävät vaikutukset yhdessä muiden työntekijöihin vaikuttavien kirjausten kanssa

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työrauhalainsäädännön uudistuksella ei rajoiteta työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omalla alalla (TEM 29.2.2024). Tällä viitataan niin sanottuun tavanomaiseen lakkoiluun, kun työehtosopimusta ei ole voimassa ja työsuhteen ehdoista neuvotellaan. Hallitusohjelmaan kuitenkin sisältyy myös muita työntekijöihin vaikuttavia kirjauksia, joissa on määritelty, että työehtosopimuksilla ei voisikaan sopia niistä enää toisin, kuten työntekijän takaisinottovelvollisuuden poistaminen pienemmiltä yrityksiltä ja lomautuksen ilmoitusajan lyhentäminen. Näin ollen syntyy tilanne, jossa kaikkiin työsuhteen ehtoihin ei työntekijät pystykään tosiasiallisesti vaikuttamaan lakkoilemalla kuten ennen.

Lakkosuma ei näytä helpottuvan kevään edetessä

Lakkosumalle ei vielä ole odotettavissa loppua edes uuden työrauhalainsäädännön suunnitellun voimaantulon myötä 1.7.2024. Poliittisten kiistojen lisäksi kuluvan kevään aikana umpeutuvat yli 20 yksinään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n solmimaa työehtosopimusta ja tulevana syksynä vielä runsaasti lisää. Uusien työehtosopimusten solmiminen poikkeuksellisen tulehtuneessa työmarkkinailmapiirissä ennakoi muihin hallituksen suunnittelemiin uudistuksiin kohdistuvien poliittisten työtaistelutoimenpiteiden lisäksi kunkin alan työehtoihin kohdistuvaa lakkoilua, johon hallituksen työrauhalainsäädännön uudistuksen ei ilmoituksensa mukaan pitäisi mitenkään rajaavasti puuttua. Ilman neuvotteluosapuolten neuvotteluyhteyden paranemista ja yhteistä tahtoa saavuttaa kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos kompromissien kautta työmarkkinailmapiiri jatkuu kevään edetessä tulenarkana leimaten vuoden 2024 poikkeukselliseksi lakkovuodeksi Suomessa.