New Information Available on Incentives for Green Transition Investments — Effective Use Requires Planning

Authors:Harri Vehviläinen and Isabella Kartila 

Please read the translation in English at the end of the article.

Vihreän siirtymän investoinneille säädettävistä tukiohjelmista lisätietoa – tukien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää suunnittelua

Tämä kirjoitus on osa Hannes Snellmanin blogisarjaa koskien vihreän siirtymän investoinneille suunnattavia tukia. Uusiin tukimuotoihin liittyy erinäisiä veronäkökulmia, ja tämä kirjoitus keskittyy erityisesti analysoimaan verokannustimeksi rakennettuun investointihyvitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita verotuksen näkökulmasta. Pääset lukemaan blogisarjan ensimmäisen kirjoituksen koskien suunnitteilla olevaa investointihyvitystä täältä: Vihreän siirtymän investointeihin lisävauhtia uudella verotuella: jopa 150 miljoonaa euroa yritystä kohden.

Suurten teollisten investointien verohyvitystä koskeva lakiehdotus on lausuntokierroksella 11.10.2024 asti. Kyse olisi suurille ilmastoneutraaliin talouteen tähtääville uusille investoinneille suunnattavasta verokannustimesta, jonka perusteella yritys saisi vähentää osan tekemänsä investoinnin kustannuksista sille myöhemmin määrättävästä yhteisöverosta. Investointihyvitykseen olisi oikeutettu yhtiö, joka toteuttaisi Suomessa suuren ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävän investoinnin, jonka tukikelpoiset investointikustannukset olisivat vähintään 50 miljoonaa euroa. Verohyvitys olisi enintään 20 % investointikustannuksista, enimmillään kuitenkin 150 miljoonaa euroa.  Hyvitys olisi käytettävissä investoinnin valmistumisvuonna, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028, ja sitä seuraavana 19 vuotena. Hyvitystä saisi käyttää verovuodessa enintään 10 % hyvityksen kokonaismäärästä. Lakiluonnoksen mukaisen verohyvityksen hyödyntämisessä on huomioitava veroattribuuteille (kuten veropoistot, verotappiot, lähdeveron hyvitys) tyypillinen riski siitä, että investointihyvitykseen oikeutettu yritys voi menettää tuen kokonaan tai osittain.

Samaan aikaan lausuntokierroksella on myös työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus valtionavustusten muodossa myönnettävästä tukiohjelmasta arvoltaan ja vaikutukseltaan merkittävien fossiilisten polttoaineiden riippuvuutta vähentävien ja vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kehittämiseen. Kyse olisi tuen luonteisesta rahoituksesta merkittäville uusille investointihankkeille teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä investointien vauhdittamiseksi eräillä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisilla aloilla. Avustuksen myöntäminen edellyttäisi vähintään 30 miljoonan euron investointikustannuksia. Avustusta voitaisiin hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää investointikohteen tyypistä ja sijainnista riippuvan prosenttiosuuden (15–50 %) hyväksytyistä investointikustannuksista, enimmillään kuitenkin 200 miljoonaa euroa. Avustus maksettaisiin jälkikäteen toteutuneiden ja hyväksyttyjen kustannusten perusteella. Kun asetusluonnoksen mukainen investointituki maksettaisiin euromääräisenä avustuksena, ei siihen veronäkökulmasta liity investointihyvityksen tapaisia veroriskejä tuen menettämisestä.

Molempien tukimuotojen voimaantulo edellyttää vielä Euroopan komissiolta puoltavaa päätöstä siitä, että tuet soveltuvat sisämarkkinoille. Valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat jo käynnistäneet tukia koskevat keskustelut komission kanssa. Tukien yksityiskohdat voivat vielä muuttua komission kanssa käytävien keskusteluiden ja lausuntokierroksella saadun palautteen myötä. Mikäli komissiolta saadaan vihreää valoa ja tuet astuvat voimaan Suomessa, tukihakemuksia käsittelevän Business Finlandin on tehtävä päätökset tukien myöntämisestä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tukiohjelmien erot verotuksen näkökulmasta

Lausuntokierroksella on kaksi tukiohjelmaa:

1. Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä; ja
2. Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö valtioneuvoston asetukseksi teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen myönnettävästä avustuksesta.

Lakiluonnokseen perustuva investointihyvitys on edellä mainitusti ja nimensä mukaisesti investointikustannuksiin perustuva verohyvitys, joka vähennetään yhtiön verotettavan tulon perusteella lasketusta yhteisöveron määrästä. Kyse olisi siis luonteeltaan saman tyyppisestä vähennyksestä kuin esimerkiksi henkilöverotuksessa sovellettava kotitalousvähennys. Koska kyse olisi yhteisöverosta tehtävästä vähennyksestä, investointihyvitys kohdistuisi lähtökohtaisesti vain voitolliseen toimintaan. Lakiehdotuksen mukaan investointihyvitystä voitaisiin konserniavustusjärjestelmän sallimissa rajoissa hyödyntää myös muiden konserniyhtiöiden voittoa vastaan. Näin ollen investointihyvitys tarjoaisi konserneille mahdollisuuden suunnitella tulon tasausta vielä uuden instrumentin avulla. Toisaalta jos investointihyvitykseen oikeutettuun yritykseen ei ole mahdollista keskittää yhteisöveronalaisia tulovirtoja konserniavustusta hyödyntämällä, kasvaa riski siitä, että investointihyvitys jäisi lakiluonnoksen mukaisen aikarajoituksen tai muun rajoituksen vuoksi osin käyttämättä.

Investointihyvityksen osalta on hyvä huomata, että hyvitys huomioitaisiin verotuksessa vasta yhtiön mahdollisten verotappioiden vähentämisen jälkeen. Koska investointihyvitystä voitaisiin myöntää vain uusille hankkeille, on hyvin mahdollista, että tukea ei välttämättä pystyttäisi hyödyntämään heti investoinnin valmistumisen jälkeen, koska hankkeen kehitysajalta syntyneet verotappiot tulisi käyttää ensin. Verotappioiden tapaan myös investointihyvityksen vähennysoikeus voitaisiin menettää omistajanvaihdoksen seurauksena. Siten investoinnin tehneen yhtiön välilliset tai suorat omistajanvaihdokset sekä yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa investointihyvityksen hyödyntämiseen. Lakiluonnoksessa ei ole nimenomaisesti mainittu voidaanko verotappioiden tapaan myös investointihyvityksen hyödyntämiselle hakea poikkeuslupaa omistajanvaihdokseen, mutta tämä olisi johdonmukaista ja perusteltua.

Asetusluonnokseen perustuvassa valtionavustusten muodossa myönnettävässä tukiohjelmassa on kyse investoinnin tehneelle yritykselle suunnattavasta suorasta tuesta, joka maksettaisiin toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Kyse ei siten olisi verovähennyksenä huomioitavasta kannustimesta, vaan asetusluonnoksen mukainen valtionavustus huomioitaisiin rahallisena tukena osana investoinnin tehneen yrityksen normaalia verotettavaa tuloa sinä vuonna, kun avustus maksetaan yritykselle.

Voiko minimiverosääntely estää verohyvityksen täysimääräisen hyödyntämisen?

Laki suurten konsernien vähimmäisverosta (”minimiverolaki”) on ollut voimassa Suomessa 1.1.2024 lähtien. Minimiverolakia sovelletaan kansainvälisiin ja kotimaisiin konserneihin, joiden konsernitason liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. Lain tarkoitus on varmistaa, että suuret konsernit maksavat maailmanlaajuisista voitoistaan veroa vähintään 15 %:n suuruisen vähimmäistason mukaan.

Minimiverojärjestelmä perustuu maakohtaiseen, yritysten konsernitilinpäätöksen oikaistujen tulojen ja verojen perusteella laskettuun 15 %:n suuruiseen efektiiviseen veroasteeseen. Järjestelmä toimii yksinkertaistetusti siten, että valtiossa sijaitsevien konserniyksiköiden oikaistut verot lasketaan yhteen ja nämä jaetaan konserniyksikköjen yhteenlasketun nettotuloksen määrällä. Jos konsernin verotus tietyllä alueella alittaa 15 %:n vähimmäistason, konsernille määrätään täydennysveroa niin paljon, että 15 %:n taso saavutetaan kaikissa konsernin toimintamaissa. Jos konsernin verotaso Suomessa alittaa vähimmäistason, täydennysvero kannetaan Suomessa ensisijaisesti suomalaisilta konserniyhtiöiltä.

Lakiluonnoksessa on tunnistettu, että verohyvitykset vaikuttavat yleensä suoraan veron määrään, joten niitä käsitellään lähtökohtaisesti oikaistujen verojen vähennyksinä, jotka vaikuttavat efektiiviseen veroasteeseen jyrkemmin kuin tulokseen tehtävät oikaisut. Minimiverosääntely sisältää kuitenkin helpotuksen tietyn mallisille verohyvityksille, jotka voidaan laskennassa huomioida tuottoina sen sijaan, että hyvitykset pienentäisivät maksettujen verojen määrää. Jotta verohyvitys huomioitaisiin tuottona veroista tehtävän vähennyksen sijaan, hyvitys tulisi maksaa käteissuorituksena tai käteiseen rinnastuvana suorituksena neljän vuoden kuluessa siitä, kun oikeus hyvitykseen syntyy. Esimerkiksi Singaporessa esiteltiin tänä vuonna uusille investoinneille verokannustin, joka olisi neljän vuoden kuluessa käteissuorituksena maksettava hyvitys, joka voitaisiin kuittaa investoinnin tehneelle yritykselle maksettavia veroja vastaan – on mahdollista, että tällä tavalla rakennettu kannustin katsotaan minimiverosääntelyn mukaiseksi helpotukseen oikeuttavaksi hyvitykseksi.

Kansainvälinen minimivero voi siten vaikuttaa muuna kuin käteissuorituksena tai tähän rinnastettava suorituksena annettavien tukien, kuten ehdotetun investointihyvityksen, hyödynnettävyyteen ja tehokkuuteen. Edellä mainitusti ehdotettu investointihyvitys koskisi ainoastaan suuria, yli 50 miljoonan euron investointeja. Koska tämän kokoluokan investointeja tulisi mahdollisesti tekemään minimiverosääntelyn soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset (konsernitason liikevaihto yli 750 miljoonaa euroa), minimiverosääntelyn mahdolliset vaikutukset on tärkeää huomioida tukea haettaessa ja hyödynnettäessä.

Ehdotettu investointihyvitys aiheuttaisi suurille konserneille velvollisuuden maksaa täydennysveroa, jos konsernin miniverosääntelyn mukaisesti laskettu efektiivinen veroaste laskisi investointihyvityksen hyödyntämisen seurauksena alle 15 %:iin Suomessa. Riski täydennysverosta on korkeampi sellaisilla konserneilla, joilla ei ole lainkaan tai on ainoastaan rajallisesti Suomessa muuta toimintaa, josta maksetaan veroa Suomeen. Mikäli konsernilla on laajasti toimintaa ja verotettavaa tuloa Suomessa, investointihyvityksen vaikutus konsernin efektiiviseen veroasteeseen on lievempi ja riski täydennysverosta siten pienempi. Mahdolliset vaikutukset tulisi kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti kultakin verovuodelta.  

Rajoitukset hakea yhdelle investointihankkeelle molempia tukia

Edellä mainitusti investointihyvitys ja valtionavustus kohdistuisivat molemmat vihreää siirtymää edistäviin suuriin investointihankkeisiin, joiden töitä ei ole vielä aloitettu. On mahdollista, että sama investointihanke voisi olla oikeutettu molempiin tukiin.

Lakiluonnoksen mukaan investointihyvitykseen oikeuttavat seuraavat uusiutuvaan energian tuotantoon ja energian varastointiin liittyvät investoinnit:

1. investoinnit energian tuotantoon uusiutuvista lähteistä, sellaisina kuin ne on määritelty uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, jäljempänä uusiutuvan energian direktiivi, 2 artiklan 1 kohdassa, mukaan lukien uusiutuvan vedyn ja uusiutuvaan vetyyn perustuvien polttoaineiden tuotanto, mutta pois lukien sähköntuotanto;
2. investoinnit sähkön varastointiin tai lämmön varastointiin;
3. investoinnit uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun, biometaanin, ja biomassapolttoaineiden varastointiin, kun varastoitavasta sisällöstä saadaan vuositasolla vähintään 75 % suoraan varastoon liitetystä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun tai biomassapolttoaineiden tuotantolaitoksesta.

Asetusluonnoksen mukaan tulevassa asetuksessa säädetään valtionavustuslain mukaisesta erityisavustuksesta teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämisen ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseen sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämiseen liittyviin investointihankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta.

Siten on mahdollista, että yksittäinen hanke olisi molempien tukiohjelmien piirissä. Tukien kohdistumista samalle hankkeelle rajoittaisivat kuitenkin EU:n valtiontukisääntelyn mukaiset kasautumissäännöt. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka hanke täyttäisi molempien tukimuotojen ehdot, tukien yhteensovittaminen tulisi toteuttaa siten, että ne eivät ylitä korkeinta tuki-intensiteettiä tai tuen enimmäismäärää.  Tuen kokonaismäärä ei saisi missään olosuhteissa ylittää 100 % tukikelpoisista kustannuksista.

Tukien verotehokas hyödyntäminen vaatii suunnittelua

Molempiin tukimuotoihin liittyy vielä avoimia asioita ja mikäli uudelle suunnitteilla olevalle investoinnille haetaan jompaakumpaa tai molempia tukia, on tärkeää selvittää tukien laajemmat vaikutukset yrityksen toiminnalle verotuksen näkökulmasta. Edellä mainitusti voitolliset konsernit voisivat konserniavustusten avulla mahdollisesti tehokkaammin hyödyntämään investointihyvityksen edut. Kuitenkin myös yksittäinen yritys voi esimerkiksi veropoistoja hyllyttämällä vaikuttaa investointihyvityksen tehokkaampaan hyödyntämiseen, sillä veropoistot ovat keskimäärin pidempään hyödynnettävissä samalla tapaa kuin tappiot ja investointihyvitys. Joka tapauksessa varsinkin investointihyvityksen osalta suunnittelu on tärkeää, jotta myönnetty verohyvitys voidaan käyttää mahdollisimman täysimääräisesti.

Jatkamme Hannes Snellmanilla vihreän siirtymän tukimuotojen seurantaa. Avustamme mielellämme kartoittamaan suunniteltujen tukien mahdollista soveltumista suunnitteilla oleviin uusiin investointeihin.

New Information Available on Incentives for Green Transition Investments — Effective Use Requires Planning

This article is part of Hannes Snellman's blog series concerning new incentives aimed at accelerating green transition investments in Finland. New forms of incentives involve various tax aspects, and this article focuses specifically on analysing the opportunities and challenges related to an investment credit that is in the form of a tax incentive. The first article in the blog series on the planned investment tax credit is available here: Boost for Green Transition Investments with New Tax Subsidy: Up to 150 Million Euros Per Company.

The draft law on tax credit for large industrial investments is circulated for comments until 11 October 2024. The tax incentive would be aimed at new investments targeting a climate-neutral economy, allowing companies to deduct part of their investment costs from future corporate tax. The tax credit would be available to companies making large green transition investments in Finland with eligible investment costs of at least EUR 50 million. The tax credit would be up to 20% of the investment costs, but no more than EUR 150 million. The credit would be available the year the investment is completed, but no earlier than 2028, and for the following 19 years. Out of the total amount of the credit, up to 10% could be used per tax year. In connection with the proposed tax credit, it is important to consider the typical risk associated with tax attributes (such as tax deductions, tax losses, withholding tax credits) that the company entitled to the investment credit may lose the subsidy entirely or partially.

At the same time, the Ministry of Economic Affairs and Employment's proposal for a state aid programme in the form of government grants for significant new investment projects aimed at reducing dependence on fossil fuels and promoting the green transition is also open for comments. This would be a form of subsidy for significant new investment projects to reduce the use of carbon in industrial production processes and improve energy efficiency, as well as to accelerate investments in certain strategic areas for the transition to a climate-neutral economy. Grants could be awarded if the eligible investment costs are at least EUR 30 million. Grants could be awarded based on project-specific consideration, depending on the type and location of the investment target, for a percentage (15-50%) of the eligible investment costs, but no more than EUR 200 million. The grant would be paid retroactively based on actual and approved costs. Since the investment subsidy as per the draft decree would be paid as a monetary grant, it does not involve similar tax risks of forfeiting the subsidy as in the case of the tax credit.

The entry into force of both forms of subsidies still requires the European Commission to confirm that the subsidies are compatible with the internal market. Both the Ministry of Finance and the Ministry of Economic Affairs and Employment have already started discussions with the Commission regarding the subsidies. The details of the subsidies may still change based on discussions with the Commission and feedback received during the comment period. If the Commission gives the green light and the subsidies enter into force in Finland, Business Finland, as handler of the subsidy applications, must make decisions on granting the subsidies by the end of 2025.

Differences in the Subsidy Programmes from a Tax Perspective

There are two subsidy programmes open for comments:

1. the Ministry of Finance's request for comments on the draft government proposal to Parliament for an act on tax credit for certain large investments targeting a climate-neutral economy; and
2. the Ministry of Economic Affairs and Employment's request for comments on the draft government decree on government grant for investments aimed at decarbonising industrial production processes and improving energy efficiency, as well as promoting the transition to a climate-neutral economy.

The investment tax credit based on the draft law is, as mentioned above and by its name, a tax credit based on investment costs, which is deducted from the amount of corporate tax calculated based on a company's taxable income. It would therefore be a similar type of deduction as, for example, the household deduction applied in personal taxation. Since it would be a deduction from corporate tax, the investment tax credit would primarily only apply to profitable activities. According to the draft law, the investment tax credit could also be utilised against the profits of other group companies within the limits allowed by the group contribution system. Thus, the investment tax credit would offer groups an opportunity to plan income equalisation with a new instrument. On the other hand, if it is not possible to concentrate taxable income streams within the group to the company entitled to the investment credit using group contributions, the risk increases that the investment tax credit would remain partially unused due to the time limit or other restrictions in the draft law.

It is important to note that the investment tax credit would be considered in taxation only after the company's possible tax losses have been deducted. Since the investment tax credit could only be granted for new projects, it is possible that the support could not necessarily be utilised immediately after the completion of the investment, as the tax losses incurred during the development period of the project would need to be used first. Similarly to tax losses, the right to deduct the investment tax credit could also be lost due to a change of ownership. Therefore, any indirect or direct changes of ownership and corporate reorganisations of the company making the investment could affect the utilisation of the investment credit. The draft law does not specifically mention whether an exemption permit for the utilisation of the investment credit could be applied for in the same way as for tax losses in the event of a change of ownership, but this would be consistent and justified.

In the subsidiary programme based on the draft decree, which is granted in the form of government grants, it is a direct support aimed at the company making the investment, which would be paid retroactively based on actual costs. It would therefore not be an incentive considered a tax deduction, but the government grant as per the draft decree would be considered monetary support as part of the company's normal taxable income the year the grant is paid to the company.

Can Minimum Tax Regulation Prevent Full Utilisation of the Tax Credit?

The act on the minimum tax rate for large-scale corporate groups  ("minimum tax act") has been in force in Finland since 1 January 2024. The minimum tax act applies to international and domestic groups with a group-level turnover exceeding EUR 750 million. The purpose of the act is to ensure that large groups pay tax on their global profits at a minimum level of 15%.

The minimum tax system is based on a country-specific effective tax rate of 15%, calculated based on the adjusted income and taxes of companies' consolidated financial statements. The system works simply by summing the adjusted taxes of the group units located in the state and dividing these by the total net income of the group units. If the group's taxation in a certain area falls below the 15% minimum level, the group is required to pay top-up tax to reach the 15% level in all the group's operating countries. If the group's tax level in Finland falls below the minimum level, the top-up tax is primarily levied on Finnish group companies.

The draft law recognises that tax credits generally directly affect the amount of tax, so they are treated as reductions in adjusted taxes, which affect the effective tax rate more sharply than adjustments to income. However, the minimum tax regulation includes a relief for certain types of tax credits, which can be considered income in the calculation instead of reducing the amount of taxes paid. To be considered income instead of a deduction from taxes, the credit should be paid as a cash payment or a cash-equivalent payment within four years from the time the right to the credit arises. For example, Singapore has this year introduced a tax credit for new investments, and the payment would be made in cash within four years and could be offset against corporate taxes payable by the investing company. An incentive structured this way could potentially be considered a credit eligible for a relief under the minimum tax rules.

Therefore, the international minimum tax may affect the usability and efficiency of subsidies that are not in the form of cash payments or equivalent, such as the proposed investment tax credit. As mentioned above, the proposed investment tax credit would only apply to large investments over EUR 50 million. Since such large investments would potentially be made by companies subject to the minimum tax regulation (group-level turnover over EUR 750 million), it is important to consider the potential effects of the minimum tax regulation when applying for and utilizing the support.

The proposed investment credit would require large groups to pay top-up tax if the effective tax rate calculated according to the minimum tax regulation falls below 15% in Finland due to the utilisation of the investment credit. The risk of top-up tax is higher for groups with little or no other Finnish based activities that are subject to taxation in Finland. If the group has extensive activities and taxable income in Finland, the impact of the investment tax credit on the group's effective tax rate is more limited, and the risk of top-up tax is therefore lower. However, the potential effects should always be assessed on a case-by-case basis for each tax year.

Restrictions on Applying for Both Subsidies for a Single Investment Project

As mentioned above, both the investment credit and the government grant would target new large-scale investment projects promoting the green transition. It is possible that the same investment project could be eligible for both subsidies.

According to the draft law, the following investments related to the production and storage of renewable energy would qualify for the investment credit:

• investments in the production of energy from renewable sources, as defined in Article 2(1) of the European Parliament and Council Directive (EU) 2018/2001 on the promotion of the use of energy from renewable sources, including the production of renewable hydrogen and renewable hydrogen-based fuels, but excluding electricity production;
• investments in electricity storage or heat storage;
• investments in the storage of renewable hydrogen, biofuels, bioliquids, biogas, biomethane, and biomass fuels, provided that at least 75% of the stored content is obtained annually directly from a renewable hydrogen, biofuel, bioliquid, biogas, or biomass fuel production plant connected to the storage.

According to the draft decree, the upcoming regulation will provide for a special grant under the State Aid Act for investment projects aimed at decarbonising industrial production processes and improving energy efficiency, as well as promoting the transition to a climate-neutral economy.

It is possible that a single project could fall under both subsidy programmes. However, the cumulation rules under the EU state aid regulation would limit the allocation of subsidies to the same project. This means that even if the project meets the conditions for both forms of subsidies, the coordination of the subsidy should be carried out in such a way that they do not exceed the highest subsidy intensity or the maximum amount of subsidy. The total amount of support should not, under any circumstances, exceed 100% of the eligible investment costs.

Utilising the Subsidies in a Tax-Efficient Manner Requires Planning

There are still open issues related to both forms of subsidies, and if either or both subsidies are sought for a new contemplated investment, it is important to investigate the broader impacts of the subsidies on the company's operations from a tax perspective. As mentioned above, profitable groups could possibly more effectively utilise the benefits of the investment tax credit through group contributions. However, an individual company can also, for example, by not making tax deductions, influence the more efficient utilisation of the investment tax credit, as tax deductions are on average available for a longer period than tax losses and investment tax credit. In any case, planning is important to ensure that the granted tax credit can be used as fully as possible, especially in the case of investment tax credit.

We at Hannes Snellman will continue to monitor the subsidy forms for the green transition. We are happy to assist in mapping the potential applicability of the planned subsidies to new planned investments.