Competition Authorities Showing Increasing Interest in Labour Markets (Available in Finnish)

Authors: Annika Grönholm (Associate), Jenni Heurlin (Managing Associate), Mikko Huimala (Partner), and Ida Krook (Associate Trainee)

Kilpailuviranomaisten kasvava mielenkiinto työmarkkinoita kohtaan

Työmarkkinoita koskevat tapaukset eivät ole tyypillisesti olleet kilpailuoikeuden keskiössä. Kilpailuoikeuden soveltaminen työmarkkinoilla on myös perinteisesti ollut rajatumpaa, sillä esimerkiksi Suomessa työmarkkinoita koskevat (työehtosopimusoikeuden ydinalueeseen kuuluvat) järjestelyt on rajattu lähtökohtaisesti kilpailulain soveltamisen ulkopuolelle, minkä lisäksi Euroopan unionin (EU) tuomioistuinten tapauskäytännön mukaan työolojen parantamiseen tähtäävät kollektiiviset sopimukset jäävät kilpailua rajoittavien sopimusten kiellon ulkopuolelle.

Viime vuosina kilpailuviranomaiset ympäri maailmaa ovat kuitenkin alkaneet enenevässä määrin osoittaa kiinnostusta kilpailuoikeuden soveltamiseen työmarkkinoilla Yhdysvaltojen kilpailuviranomaisten ollessa aktiivisuudessaan edelläkävijöitä. Hiljattain myös Euroopan komissio (komissio) ilmoitti ensimmäisestä aiheeseen liittyvästä tutkinnastaan, mikä oli odotettavissa ottaen huomioon, että komissio on jo pidemmän aikaa tuonut esiin tarpeen puuttua aiemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin menettelyihin työmarkkinoilla. Tällaisilla menettelyillä komissio on viitannut eritoten houkuttelukieltosopimuksiin sekä palkoista sopimiseen. Houkuttelukieltosopimuksissa on kyse työnantajayritysten välisisistä sopimuksista olla palkkaamatta tai houkuttelematta toistensa työntekijöitä, kun taas palkoista sopiminen voi koskea työnantajien välisiä tai esimerkiksi toimialajärjestöjen puitteissa tehtyjä sopimuksia palkoista tai niiden enimmäistasoista, bonuksista sekä muista työnantajien tarjoamista eduista.

Koska työmarkkinat ovat pitkään olleet kilpailuoikeuden soveltamisen ulkokehällä, myös niitä koskeva nimenomainen kilpailuoikeudellinen ohjeistus on tällä hetkellä vielä varsin niukkaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kilpailuviranomaiset ovat julkaisseet teemasta omat ohjeistuksensa, joiden mukaan yllä mainittujen houkuttelukieltosopimusten ja palkoista sopimisen lisäksi myös palkkoja ja muita työsuhteen etuja ja ehtoja koskeva tietojenvaihto voi olla kiellettyä. EU:n tasolla annettu nimenomainen työmarkkinoita koskeva ohjeistus taas rajoittuu pitkälti yrityskauppojen yhteydessä tehtäviä houkuttelukieltosopimuksia koskevaan ohjeistukseen sekä uusien kesällä 2023 julkaistujen horisontaalisten suuntaviivojen mainintaan siitä, että palkoista sopiminen voi muodostaa ostokartellin. Lisäksi komissio on tuoreissa ohjeissaan vahvistanut, ettei kilpailua rajoittavien sopimusten kielto koske kollektiivisia työoloja koskevia sopimuksia myöskään silloin, kun osapuolena on työntekijöihin rinnastettavat yksinyrittäjät.

Ohjeistuksen vähäisyydestä huolimatta useat kansalliset kilpailuviranomaiset Euroopassa ovat kuitenkin jo käsitelleet tai käsittelevät parhaillaan erilaisia työmarkkinoita koskevia tapauksia. Yllä mainitusti myös komissio avasi ensimmäisen aiheeseen liittyvän tutkintansa marraskuussa 2023, kun se teki yllätystarkastukset kahteen ruuan, päivittäistavaroiden ja muiden kulutustavaroiden kotiinkuljetusta harjoittavaan yritykseen väitettyihin houkuttelukieltosopimuksiin ja kiellettyyn tietojenvaihtoon liittyen. Tätä kirjoitettaessa komissio ei ole antanut tarkempia tietoja tutkinnan kohteena olevien houkuttelukieltosopimusten sisällöstä.

Kansallisten kilpailuviranomaisten tutkintojen kohteena on ollut muun muassa seuraavanlaisia tapauksia:

• Ranskan kilpailuviranomaisella on käynnissä tutkinta, jossa se epäilee insinööri-, teknologiakonsultointi- ja IT-alalla toimivien yritysten sopineen keskenään, etteivät ne palkkaa toistensa työntekijöitä.
• Ison-Britannian kilpailuviranomainen tutkii tällä hetkellä Ison-Britannian yleisradioyhtiön sekä muiden televisioyhtiöiden kahta väitettyä kiellettyä yhteistyötä freelancer-palveluiden ostamisessa sekä työntekijöiden palkkaamisessa. Ensimmäinen vireillä oleva tutkinta liittyy urheilusisällön ostamiseen ja toinen, lokakuussa avattu tutkinta, koskee muuta kuin urheilusisältöä.
• Sveitsin kilpailuviranomainen tutkii parhaillaan useiden pankkien välistä työntekijöiden palkkoja koskevaa toistuvaa tietojenvaihtoa.
• Belgian kilpailuviranomaisella on puolestaan käynnissä kartellitutkinta, jossa kolmen vartiointialan yrityksen epäillään muun ohella sopineen vastavuoroisista houkuttelukielloista.
• Alankomaissa taas kilpailuviranomainen on puuttunut esimerkiksi siihen, että toimialajärjestön puheenjohtaja kehotti julkisesti jäseniään lopettamaan palkkaamasta toistensa työntekijöitä sekä ei-kilpailevien yritysten välisiin rekrytointikieltoa koskeviin keskusteluihin työntekijäpulan ratkaisemiseksi. Kilpailuviranomainen avasi myös lyhyen tutkinnan päivittäistavaratoimijoiden osalta, kun työehtosopimusneuvotteluiden kariutumisen jälkeen vaikutti siltä, että työnantajayritykset olivat keskenään sopineet enimmäispalkankorotuksista.
• Liettuan kilpailuviranomainen määräsi vuonna 2022 kiinteistönvälitysalan toimialajärjestölle sekä sen 39 jäsenyritykselle seuraamusmaksun muun ohella kielletystä houkuttelukieltosopimuksesta, sillä järjestön eettisessä säännöstössä oli määritelty rangaistavaksi kiinteistönvälittäjien houkutteleminen toisista kiinteistönvälitystoimistoista.
• Useammassa Euroopan maassa (kuten Liettuassa, Portugalissa ja Puolassa) kilpailuoikeuden ja työmarkkinoiden rajapintoja on käsitelty erityisesti urheilun saralla. Myös Suomessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vuonna 2019 määrännyt Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja liigaseurat lopettamaan menettelyn, jossa osapuolet olivat sopineet, etteivät liigaseurat palkkaa kesken kauden pelaajia Jokereista tai pelaa harjoitusotteluita Jokereiden kanssa.

Kilpailuviranomaisten alati kasvava mielenkiinto työmarkkinoita kohtaan samalla, kun työmarkkinakäytäntöjä koskeva kilpailuoikeudellinen ohjeistus on vielä vähäistä aiheuttaa yrityksille kysymyksiä siitä, kuinka erilaisissa käytännön tilanteissa tulisi navigoida – erityisesti, kun näihin teemoihin liittyviä kysymyksiä tulee yrityksille vastaan monissa erityyppisissä tilanteissa. Joitakin johtopäätöksiä ja käytännön vinkkejä nykyisistä ohjeista ja tapauskäytännöstä voidaan jo tässä vaiheessa johtaa:

1. Yritysten on suositeltavaa huolehtia kilpailuoikeudellisten compliance-ohjelmiensa ja -koulutustensa puitteissa, että niin yrityksen johto kuin HR-henkilöstökin ovat tietoisia ja osaavat välttää mahdollisia kilpailuriskejä työmarkkinoilla.
   
   
2. Toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöelinten puitteissa tulee olla tarkkana siitä, etteivät keskustelut johda sensitiivisempiin teemoihin, kuten yksityiskohtaisiin palkka-, etu- tai työehtoja koskeviin keskusteluihin. Näistä ei tule keskustella tai sopia muiden yritysten kanssa, eikä myöskään toimialajärjestön tule antaa ohjeistusta esimerkiksi enimmäispalkkoihin liittyen. Samoin erilaisten palkka- ym. tutkimusten yhteydessä on suositeltavaa varmistaa, että yritysten näiden puitteissa saama tieto on riittävällä tavalla aggregoitua (eikä yrityskohtaista).
   
   
3. Myöskään houkuttelu- tai rekrytointikielloista ei tule lähtökohtaisesti sopia muiden yritysten kanssa. Nykyohjeiden valossa yrityskauppojen yhteydessä sovitut myyjäosapuoleen kohdistuvat houkuttelukiellot ovat kuitenkin sallittuja, kunhan näiden kesto ja laajuus rajoitetaan välttämättömään.

Eurooppalaiset kilpailuviranomaiset ovat yllä mainituissa tapauksissa keskittyneet niin sanottuihin ”paljaisiin” houkuttelukieltosopimuksiin tarkoittaen, ettei näistä ole sovittu muunlaisen yritysten välisen yhteistyön (kuten T&K- tai tuotantoyhteistyön) tai yrityskauppojen yhteydessä. Yllä mainituissa tapauksissa ei myöskään ole kyse työnantajayritysten ja työntekijöiden välisistä houkuttelu- tai kilpailukielloista, joita on perinteisesti säännelty työlainsäädännössä, mutta joihin Yhdysvalloissa kilpailuviranomaiset ovat viime aikoina aggressiivisesti puuttuneet.   

4. Avoimet ja kollektiiviset työnantajien ja työntekijöiden (tai niitä vastaavien yksinyrittäjien) väliset neuvottelut esimerkiksi palkoista tai muista työn tekemisen ehdoista ovat yhä kilpailusääntelyn ulkopuolella.