Reflections on the AGM Season 2017

(Available only in Finnish)

Huomioita kevään yhtiökokouksista

Kevään 2017 yhtiökokouskaudella ajankohtaisia teemoja olivat muun muassa listayhtiöiden uusi velvollisuus julkaista hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ja kertoa sukupuolijakaumaa koskevat tavoitteensa.

Yhtiökokouskaudella näkyivät myös EU:n tilintarkastuslainsäädännön muutokset, kuten tilintarkastuskertomusten uudistus ja tänä vuonna jo ensimmäisiä listayhtiöitä koskenut velvollisuus kilpailuttaa tilintarkastaja.

Huomiota sai niin kutsuttujen isännättömien osakkeiden menettämistä koskeva päätöksenteko. Myös orastava trendi hajauttaa varojenjako useampaan maksukertaan vahvistui useamman listayhtiön ilmoitettua siirtymisestä hajautettuun varojenjakoon.

Kevään yhtiökokouksissa myös erityisesti seuraavat teemat nousivat toistuvasti esille ja herättivät keskustelua ja kysymyksiä:

• Johdon palkitseminen;
• Hallituksen kokoonpanoa koskevan keskustelun lisäksi myös operatiivisen johdon kokoonpano ja monimuotoisuus;
• Erinäiset compliance- ja vastuullisuuskysymykset, kuten raaka-aineiden alkuperä;
• Hallituksen toiminnan arviointia koskevat menettelytavat ja kriteerit; ja
• Tilintarkastajien palkkiot ja tilintarkastuksen laajuus.

Hallitusten kokoonpanoista ja monimuotoisuudesta

Yhtiökokouskutsujen ja -päätösten perusteella vuonna 2017 listayhtiöiden ja First North -yhtiöiden hallitusten jäsenmäärät vaihtelevat kolmesta jäsenestä kymmeneen jäseneen. Keskimäärin hallituksessa on noin kuusi jäsentä. Naisten osuus listayhtiöiden hallituspaikoista on yli 25 prosenttia ja suurissa yhtiöissä jo yli 30 prosenttia. Tänä vuonna päälistayhtiöistä Aspocomp Group Oyj, Marimekko Oyj ja Oriola Oyj valitsivat naisenemmistöiset hallitukset.

Naisten osuus suomalaisten listayhtiöiden hallituksissa on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana, ja Suomessa on edetty kohti tasa-arvoisempaa hallitusten sukupuolijakaumaa. Luvut kestävät myös kansainvälistä vertailua, sillä Suomi kilpailee maailman kärkisijoista naisten edustuksessa listayhtiöiden hallituksissa. Suomessa naispuolisten hallitusten jäsenien osuuden kasvu on saavutettu vapaaehtoisella itsesääntelyllä eikä pakollisilla kiintiöillä.

Voimassa oleva hallinnointikoodi edellyttää listayhtiöitä määrittämään hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Listayhtiöillä oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa koodin nojalla velvollisuus selostaa monimuotoisuusperiaatteitaan, vaikka moni yhtiö raportoi tältäkin osin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2016.

Listayhtiöiden on määritettävä harkitsemassaan laajuudessa hallituksen monimuotoisuuden osalta noudattamansa periaatteet. Monimuotoisuutta koskevia periaatteita määritettäessä arvioitavat seikat voivat liittyä esimerkiksi ikään ja sukupuoleen sekä hallituksen jäsenten ammatti- ja koulutustaustaan. Periaatteiden määrittämiseen vaikuttaa esimerkiksi kunkin listayhtiön omat lähtökohdat ja liiketoiminnan laajuus.

Listayhtiöiden on sisällytettävä selostettaviin seikkoihin aina vähintään tavoitteet molempien sukupuolten edustuksesta yhtiön hallituksessa. Yhtiöiden on myös aina määritettävä toimenpiteet monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi ja raportoitava miten tavoitteiden toteuttamisessa on edistytty. Osa julkistetuista monimuotoisuutta koskevista periaatteista on kuitenkin ollut varsin ylimalkaisia ja niiden konkretisointiin on selkeä tarve. Tämä havainto käy selkeästi ilmi myös Keskuskauppakamarin tuoreesta Corporate Governance –selvityksestä, jonka mukaan uusi velvoite on osoittautunut monelle listayhtiölle haastavaksi: listayhtiöistä 22 on jättänyt noudattamatta hallinnointikoodin velvoitetta ja lisäksi 15 yhtiötä on maininnut monimuotoisuusperiaatteiden olemassaolon, mutta ei ole kuvannut lainkaan sukupuolijakaumaa koskevia tavoitteita. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan siten noin 30 prosenttia listayhtiöistä ei täytä hallinnointikoodin velvoitteita monimuotoisuusperiaatteiden raportoinnin osalta. Poikkeaminen hallinnointikoodin raportointivelvoitteista ei ole sallittua.

Edellä mainittuun Keskuskauppakamarin selvitykseen voi tutustua tästä.

Varojenjaon hajauttaminen useampaan jakokertaan

Kansainvälinen käytäntö jakaa osinkoa tai pääomanpalautusta useammin kuin kerran vuodessa on leviämässä myös Suomeen. Varojenjaon hajauttaminen useampaan jakokertaan on ollut pitkään tavanomaista esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Pohjoismaissa käytäntö on yleistynyt viime vuosina etenkin Ruotsissa.

Vuonna 2016 kolme suomalaista listayhtiötä toteutti varojenjakonsa kahdessa osassa, ja tänä keväänä yli viisi listayhtiötä päätti toteuttaa varojenjaon useammassa erässä. Päälistayhtiöistä esimerkiksi Aspo Oyj, Citycon Oyj, Fiskars Oyj Abp ja Wärtsilä Oyj Abp toteuttavat varojenjaon hajautetusti. Kansainvälisen trendin ja sijoittajien odotusten lisäksi taustalla vaikuttaa myös se, että varojenjaon hajauttaminen useampaan jakokertaan pienentää kassavirtaan liittyvää riskiä ja helpottaa yhtiön käyttöpääoman hallintaa.

Yhtiökokouskäytännön kannalta siirtyminen hajautettuun varojenjakoon tarkoittaa käytännössä sitä, että kevään varojenjaosta päättämisen yhteydessä yhtiökokouksen tulee päättää myös myöhemmästä varojenjaosta tai valtuuttaa hallitus päättämään siitä erikseen. Hallituksen on jaon yhteydessä suoritettava osakeyhtiölain edellyttämä arviointi varojenjaon edellytysten täyttymisestä, mukaan lukien yhtiön maksukyvyn arviointi.

Lähitulevaisuudessa on tarkoitus ottaa käyttöön arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien yhtiöiden osingonmaksun ja pääomapalautuksen osalta uusi aikataulu. Jatkossa osingon ja pääomapalautuksen maksupäivä on kolmen pankkipäivän kuluttua varojenjaon täsmäytyspäivästä (riippumatta siitä, onko jakopäätöksen tehnyt yhtiökokous vai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla). Jatkossa yhtiötapahtumien toteutuksen yhteydessä yhtiöiden on nimettävä aina liikkeeseenlaskijan asiamies (Issuer Agent), jolle osingonmaksuun tarvittavat varat tulee siirtää.

Muutoksen voimaantulon ajankohtaa ja lopullista sisältöä ei ole vielä vahvistettu. Tällä hetkellä noudatetaan osingonmaksun osalta yhä aikataulua, jonka mukaan osingonmaksun maksupäivä on aikaisintaan viides pankkipäivä täsmäytyspäivän jälkeen.

Osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista koskevista valtuutuksista

Tänä keväänä noin kaksi kolmasosaa kaikista listayhtiöistä (First North -yhtiöt mukaan lukien) haki yhtiökokoukselta hallitukselle valtuudet päättää osakeannista ja yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta.

Tyypillinen osakeantivaltuutus oli kokoluokaltaan noin 20 prosenttia yhtiön osakekannasta, mutta joukossa oli myös merkittävästi suurempia osakeantivaltuutuksia. Omien osakkeiden hankkimista koskeva valtuutus oli tyypillisesti noin 5-10 prosenttia yhtiön osakekannasta.

Käytännössä suurten institutionaalisten sijoittajien omistusohjausta koskevilla periaatteilla ja ohjeilla on vaikutusta yhtiökokouksilta haettavien yhtiön pääomarakenteeseen vaikuttavien valtuutusten kokoon. Tyypillisesti näissä periaatteissa ja ohjeissa edellytetään osakeantivaltuutuksen rajaamista esimerkiksi kymmeneen prosenttiin olemassa olevasta osakepääomasta ja valtuutuksen voimassaolon rajaamista enintään 18 kuukauteen, elleivät poikkeavat valtuutukset ole tarpeen yhtiön liiketoiminnan ja kehitystilanteen asettamien tarpeiden perusteella. 

Isännättömien osakkeiden menettämisestä

Kevät 2017 oli käytännössä ensimmäinen yhtiökokouskausi, jolloin ns. isännättömien osakkeiden menettäminen saattoi tulla varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi.

Isännättömien osakkeiden taustalla on aikanaan toteutettu arvo-osuusjärjestelmään liittyminen. Yhtiön liittyessä arvo-osuusjärjestelmään on määrätty ilmoittautumisaika, jonka aikana osakkeenomistajien on tullut vaatia osakeoikeuksiensa kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään. Ilmoittautumisajan päätyttyä osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia ei voi käyttää ennen oikeuden kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiön nimiin on tällöin avattu yhteinen arvo-osuustili niiden osakkeenomistajien lukuun, joiden oikeuden kirjaamista ei ole vaadittu ilmoittautumisajan kuluessa. Näitä yhtiön lukuun avatulla arvo-osuustilillä olevia osakkeita kutsutaan isännättömiksi osakkeiksi.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi kymmenen vuoden kuluttua ilmoittautumisajan päättymisestä päättää, että oikeus yhteistilille kirjattuun osakkeeseen menetetään, jollei osakkeenomistaja ole vaatinut osakkeiden kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ennen yhtiökokouksen päätöstä. Jos yhtiö oli liittynyt arvo-osuusjärjestelmään edellisen osakeyhtiölain ollessa voimassa, on edellytyksenä lisäksi, että nykyisen osakeyhtiölain voimaan astumisesta on kulunut kymmenen vuotta. Nykyinen osakeyhtiölaki tuli voimaan syyskuussa 2006, minkä vuoksi asia on ollut ajankohtainen ensimmäistä kertaa tällä yhtiökokouskaudella.

Menetettyyn osakkeeseen sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että isännättömien osakkeiden menettämisestä päättäminen vaikuttaa positiivisesti yhtiön osakkeenomistajien osakeomistuksen substanssiarvoon. Monet niistä yhtiöistä, joille asia on ajankohtainen, päätti isännättömien osakkeiden menettämisestä keväällä 2017, mutta todennäköisesti myös kevään 2018 yhtiökokouksissa nähdään asiaan liittyviä päätöksiä.

Uuden EU:n tilintarkastusasetuksen ja tilintarkastusdirektiivin muutosten vaikutuksista

EU:n tilintarkastuslainsäädännön muutosten myötä osakeyhtiölakiin on otettu säännökset tarkastusvaliokunnasta. Tilintarkastuslainsäädännön muutoksella rajoitetaan lisäksi tilintarkastajien mahdollisuutta tarjota muita kuin tilintarkastuspalveluita tilintarkastuksen kohteena oleville yhtiöille. Myös tilintarkastuskertomuksen rakenne ja sisältö muuttuivat uuden sääntelyn myötä.

Hallituksen tehtävät ja tarkastusvaliokunta

Uudesta EU:n tilintarkastusasetuksesta (537/2014) ja tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivistä (2014/56/EU) johtuen osakeyhtiölakiin on otettu säännökset hallituksen tehtävistä ja tarkastusvaliokunnasta yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä (OYL 6:16a-c). Suomessa yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ovat esimerkiksi yhtiöt, joiden arvopaperi on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, eli listayhtiöt. Tarkastusvaliokuntaa koskevia osakeyhtiölain säännöksiä on noudatettava viimeistään 1.1.2018.

Osakeyhtiölain mukaan yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön hallituksen tehtävänä on yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta erityisesti seurata ja arvioida yhtiön:

1. taloudellista raportointijärjestelmää;
2. sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; ja
3. tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista.

Hallituksen on lisäksi seurattava yhtiön tilintarkastusta ja valmisteltava yhtiön tilintarkastajan valinta.

Osakeyhtiölain mukaan edellä mainittujen tehtävien valmistelua varten yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä voi olla hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan rooli on nimenomaan valmisteleva, koska lain esitöiden mukaan hallitus ei voi siirtää päätösvaltaa eikä vastuuta kyseisten tehtävien hoitamisesta tarkastusvaliokunnalle.

Myös tarkastusvaliokunnon kokoonpanosta on otettu lakiin säännökset. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön tai säätiön päivittäiseen johtamiseen. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät voidaan antaa myös koko hallitukselle tai jollekin toiselle hallituksen valiokunnalle, jos sen kokoonpano täyttää tarkastusvaliokunnan kokoonpanolle osakeyhtiölaissa asetetut vaatimukset. Koko hallituksen hoitaessa tarkastusvaliokunnan tehtäviä, hallituksen kokoonpanossa ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon tarkastusvaliokunnan kokoonpanolle asetettuja vaatimuksia. Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ei kuitenkaan voida jakaa eri elinten ja valiokuntien kesken.

Velvollisuus kilpailuttaa tilintarkastaja

Listayhtiöiden tilintarkastajien toimikausien pituutta on rajattu. Käytännössä tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestoa koskevia uusia säännöksiä alettiin soveltaa tilikaudella 2017.

Uudet rotaatiosäännökset edellyttävät listayhtiöitä järjestämään tilintarkastajan kilpailutuksen, kun tilintarkastajan toimikausien yhteenlaskettu kesto ylittää kymmenen vuotta. Listayhtiön on kuitenkin vaihdettava tilintarkastajaansa, kun toimikausien yhteenlaskettu kesto ylittää kaksikymmentä vuotta tai tietyissä tilanteissa poikkeuksellisesti kaksikymmentä neljä vuotta.

Tilintarkastusasetuksen mukaan tarkastusvaliokunnan on annettava perusteltu suositus tilintarkastajan valitsemiseksi. Suosituksen on sisällettävä vähintään kaksi vaihtoehtoa ja lisäksi tarkastusvaliokunnan on asianmukaisesti perusteltava, mitä vaihtoehtoa se pitää etusijalla. Käytännössä rotaatiosäännösten noudattaminen edellyttää hyvissä ajoin aloitettua perusteellista valintamenettelyä. Ensimmäiset tilintarkastajien kilpailutukset toteutettiin osana kevään 2017 varsinaiseen yhtiökokoukseen valmistautumista.

Tilintarkastuskertomuksen uudistus

Uudistuksen yhteydessä myös tilintarkastuskertomuksen rakenne ja sisältö muuttuivat. Muutosten tavoitteena on ollut parantaa tilintarkastuskertomuksen informaatiosisältöä ja tarjota tilintarkastuskertomuksen lukijoille olennaisempaa tietoa päätöksentekonsa tueksi (mukaan lukien KAMien eli Key Audit Matters –asioiden selvittäminen).

Tilintarkastuskertomusta koskevaa muutosta sovellettiin ensimmäisen kerran 31.12.2016 päättyviltä tilikausilta laadittavien tilinpäätösten tilintarkastuksiin. Uudistuksen myötä listayhtiöiden tilintarkastajilla oli varsinaisissa yhtiökokouksissa näkyvämpi rooli tilintarkastuskertomusten käsittelyssä.

Tilintarkastuslainsäädännön rajoitukset listayhtiöille koskien muita kuin tilintarkastuspalveluita

Osana uudistusta on rajoitettu tilintarkastajien muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista tarkastuksen kohteena oleville yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille. Kyseisiä rajoituksia sovellettiin ensimmäisen kerran tilikaudelta, joka alkaa tilintarkastuslain muutosten voimaantulon, eli 19.8.2016 jälkeen.

Rajoitetuista palveluista

Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajan tai sen kanssa samaan ketjuun kuuluva tilintarkastusyhteisön mahdollisuutta tarjota muun muassa seuraavia palveluita on rajoitettu:

• Veropalvelut
• Tarkastuskohteen johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvät palvelut
• Kirjanpitoon, palkanlaskentaan, taloudellisen tiedon laadintaan ja riskienhallintaan liittyvien menettelyjen suunnittelu ja toteutus
• Tietyt oikeudelliset palvelut
• Sisäinen tarkastuksen toteuttaminen
• Rahoitukseen, pääomarakenteeseen, pääoman kohdentamiseen ja sijoitusstrategiaan liittyvät palvelut
• Osakkeiden myynnin edistämiseen ja tiettyihin henkilöstöresursseihin liittyvät palvelut

Suomessa on kansallisesti säädetty asetuksen sallimassa rajoissa mahdollisuudesta sallia tiettyjen vero- ja arvonmäärityspalveluiden tarjoaminen tarkastuksen kohteena olevalle yhteisölle. Edellytyksenä palvelujen tarjoamiselle on, että näillä palveluilla ei ole suoraa vaikutusta tai niillä on erikseen tai yhdessä vain vähäinen vaikutus tarkastettavaan tilinpäätökseen.

Tilintarkastuspalkkioiden enimmäismäärä

Asetuksessa asetetaan muille kuin tilintarkastuspalkkioille enimmäismäärä, jonka mukaan muista kuin tilintarkastuspalveluista maksettavat kokonaispalkkiot saavat olla enintään 70 prosenttia kolmen viimeisen tilikauden tilintarkastuspalkkioiden keskiarvosta. Tästä enimmäismäärästä on mahdollista poiketa vain Tilintarkastusvalvonnan poikkeusluvalla.

Sanktio rajoitusten rikkomisesta

Muutosten myötä Finanssivalvonta voi enintään kolmen vuoden määräajaksi kieltää henkilöä toimimasta listayhtiön hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana, jos henkilö on hallintoelimen jäsenenä tai toimitusjohtajana vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt tilintarkastuslain tai EU:n tilintarkastusasetuksen vaatimuksia.

Mahdollisia tulevia muutoksia lainsäädäntöön

Oikeusministeriö on käynnistänyt kymmenen vuotta voimassa olleen osakeyhtiölain muutostarpeen kartoittamisen. Mahdollisten uudistusten aikataulu ja sisältö on vielä avoinna, ja muutostarpeen arvioinnin painopiste on yksityisiä osakeyhtiöitä koskevassa sääntelyssä ja norminpurussa. Oikeusministeriön julkaisemassa arviomuistiossa on kuitenkin nostettu esiin listayhtiöiden kannalta muutama huomion arvoinen muutostarve:

• Mahdollisuus toteuttaa osakeanti ”osakkeet maksua vastaan” -periaatteella. Ehdotuksen mukaan osakeanti ja osakkeiden merkintä on voitava toteuttaa sijoittajan kannalta suoritusta vastaan ja muutenkin vastaavin ehdoin kuin sijoitus osakekaupan muodossa. Osakkeet olisi voitava luoda ja antaa maksua vastaan samanaikaisesti ja osakemerkintään olisi voitava liittää vastaavia ehtoja kuin osakekauppaan.

Korkein hallinto-oikeus linjasi maaliskuussa 2017 antamallaan ratkaisulla (KHO 2017:39) työsuhdeoptioiden varainsiirtoverotusta, mutta ratkaisulla on merkitystä myös henkilöstön kannustinjärjestelmiä laajemmin. KHO rinnasti ratkaisussa osakeannin kautta suoraan yhtiölle itselleen tulleet osakkeet uusiin osakkeisiin, joiden merkintä on varainsiirtoverosta vapautettu. Näin ollen ratkaisu mahdollistanee jatkossa muun muassa toimintatavan, jossa yhtiö suuntaa maksuttoman annin itselleen ja luovuttaa näin saamiaan osakkeita eteenpäin. Tämä helpottaisi listautumisten ja muiden osakeantien järjestämistä käytännössä – erityisesti esimerkiksi silloin, kun merkitsijänä on ulkomainen sijoittaja, jolle voitaisiin jatkossa antaa yhtiön hallussa olevia uusia osakkeita suoraan maksua vastaan ilman osakemerkintään tavanomaisesti liittyviä viiveitä.

• Julkisen osakeyhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaa rajaa nostettaisiin tai raja poistettaisiin kokonaan. Muutoksella olisi toteutuessaan muun muassa osakeantien toteuttamista helpottava vaikutus. Listayhtiöt voisivat muutoksen myötä käyttää joustavammin hallussaan olevia omia osakkeita hankkiessaan oman pääoman ehtoista rahoitusta.
• Arviomuistiossa on nostettu esiin useita varojenjakoon, omien osakkeiden rahoittamiseen ja velkojiensuojamenettelyihin liittyviä muutostarpeita, jotka koskettaisivat toteutuessaan myös listayhtiöitä. Näitä muutostarpeita ovat muun muassa väliosingon sallivan selventävän säännöksen lisääminen lakiin ja julkisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksen alentaminen 25 000 euroon.

Osakeyhtiölain muutostarvetta koskevasta arviomuistiosta ja sääntelyhankkeen etenemisestä löytyy tarkempaa tietoa oikeusministeriön verkkosivuilta.

Seuraavaan yhtiökokouskauteen valmistautumisesta

Seuraavaan yhtiökokouskauteen valmistautuessa on tavanomaisen valmistautumisen lisäksi hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• osingonmaksun ja pääomapalautuksen osalta mahdollinen uuteen maksuaikatauluun (T+3) siirtyminen sekä velvollisuus asiamiehen nimeämiseen (Issuer Agent).
• yhtiöjärjestyksen muuttamisen tullessa seuraavan kerran ajankohtaiseksi on syytä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää myös tilintarkastajaa koskevan yhtiöjärjestysmääräyksen muotoilu. Tilintarkastusvalvonta on siirtynyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.1.2016, joten tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta eivät ole enää Keskuskauppakamarin vastuulla.
• Kansainvälisten hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien aktiivisuus on kasvanut viime vuosina erityisesti Ruotsissa. Myös Suomessa on hyvä yhtiökokouksiin valmistautuessa seurata hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien osakkeenomistaja-aktivismin kehitystä.
• Hallintarekisteriä koskeva lainsäädäntöhanke on tullut jälleen ajankohtaiseksi, minkä vuoksi on hyvä seurata mahdollisen uudistuksen käytännön vaikutuksia yhtiökokouksiin.

Annamme mielellämme tarkempia tietoja yhtiökokouskauteen liittyen.

Johan Aalto
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4239 tai 040 060 9755
johan.aalto@hannessnellman.com

Mikko Heinonen
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4453 tai 040 527 8818
mikko.heinonen@hannessnellman.com

Klaus Ilmonen
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4378 tai 040 8311 868
klaus.ilmonen@hannessnellman.com

Outi Raitasuo
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4263 tai 040 533 3784
outi.raitasuo@hannessnellman.com

Riikka Rannikko
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4270 tai 040 7311 611
riikka.rannikko@hannessnellman.com

Sonja Siggberg
Asianajaja, osakas
p. (09) 2288 4383 tai 040 837 6967
sonja.siggberg@hannessnellman.com

Jesse Collin
Associate
p. (09) 2288 4344 tai 040 769 1518
jesse.collin@hannessnellman.com