Vestager Continues as the EU’s Competition Commissioner - What Can Be Expected of the New Commission? (Available in Finnish)

Authors: Meri Vanhanen and Aaron Fagerholm 

Vestager jatkaa EU:n kilpailukomissaarina – mitä uudelta komissiolta voidaan odottaa?

Uusi Euroopan komissio on aloittanut toimikautensa 1. joulukuuta. EU:n kilpailuasioista vastaavana komissaarina jatkaa tanskalainen Margrethe Vestager. Kuluttajien puolustamisesta ja tiukasta linjastaan suuria teknologiayrityksiä kohtaan tunnettu Vestager on ensimmäinen kilpailukomissaari, joka jatkaa toiselle peräkkäiselle viisivuotiskaudelle. Kilpailukomissaari nimitettiin samalla yhdeksi komission kolmesta johtavasta varapuheenjohtajasta, vastuualueenaan EU:n digitaalipolitiikka.

Vestagerin kaksoisrooli kilpailukomissaarina ja EU:n digitaalipolitiikan johtajana asettaa hänet mielenkiintoiseen asemaan. Perinteisesti kilpailukomissaarilla ei ole ollut vaikutusvaltaa muilla EU-politiikan aloilla, mutta nyt Vestagerin tehtävänä on tuoda EU:n sisämarkkinat digitaaliajan vaatimusten tasalle. Yhdistetty kilpailu- ja digikomissaarin mandaatti mahdollistaa komissiolle aiempaa saumattomamman toiminnan digitaalisen kilpailupolitiikan ja -oikeuden alalla. Samalla kaksoisrooli on herättänyt kysymyksiä kilpailukomissaarin riippumattomuudesta etenkin teknologiayhtiöitä koskevien päätösten kohdalla.

Komissio on viime vuosina Vestagerin johdolla osoittanut ankarampaa kilpailuoikeuden soveltamista ja puuttunut ahkerasti muun muassa teknologiayhtiöiden toimintaan ja verojärjestelyihin. Esimerkiksi vuonna 2018 komissio määräsi Googlelle ennätyksellisen 4,34 miljardin euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, ja vuonna 2016 komissio katsoi Irlannin valtion Applelle myöntämien 13 miljardin euron verohelpotusten olevan kiellettyä valtiontukea. Myös teknologiayhtiöt Amazon ja Facebook ovat joutuneet komission tutkinnan kohteiksi.

Uudelleennimitys antaa Vestagerille mahdollisuuden jatkaa selvityksiä teknologiajättien toimintaan liittyen. Komission keväällä julkaiseman, kolmen riippumattoman asiantuntijan laatiman Competition Policy for the Digital Era -raportin mukaan digiteollisuuden kehitystä Euroopassa voidaan edistää kilpailusääntelyn tehokkaammalla täytäntöönpanolla. Asiantuntijaraportti ehdottaa muun ohella muutoksia esimerkiksi niin kutsuttujen tappajaostojen (eng. killer acquisitions) arviointiin. Tappajaostoilla viitataan suurten teknologiayhtiöiden yritysostoihin, joilla ne poistavat pienet teknologiaan keskittyneet kasvuyritykset markkinoilta. Vestager on ilmaissut huolensa tällaisten kauppojen vaikutuksesta innovaatioille, ja on todennut tappajaostojen tutkimisen olevan yksi seuraavan komission prioriteeteista. Asiantuntijaraportin ja Vestagerin lausuntojen perusteella myös regulaatiopuolella voi olla odotettavissa muutoksia erityisesti datan käyttöön liittyen. Lisäksi uudet komission toimialakohtaiset selvitykset ovat todennäköisiä. Toimialakohtaisten selvitysten avulla komissio tutkii mahdollisia kilpailunvastaisia toimia ja alakohtaisia käytäntöjä, joita ei yleensä tarkastella yksittäisten tapausten yhteydessä. Yhtenä radikaalina uudistuksena Vestager on väläytellyt todistustaakan kääntämistä suurten teknologiayhtiöiden kohdalla. Ajatuksena on, että suuret teknologiayhtiöt joutuisivat jatkossa itse osoittamaan, että niiden toiminnalla ei ole kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

Hieman toisen suuntaista painetta EU:n kilpailulainsäädännön tarkistamiseen on tullut jäsenvaltioiden suunnalta. Etenkin Saksa ja Ranska ovat komission kieltämän Siemens-Ahlstom-yrityskaupan jälkeen vaatineet muutoksia, jotta eurooppalaiset yhtiöt voisivat kilpailla tehokkaammin globaaleilla markkinoilla. Tarkoituksena on paitsi tukea innovaatioita EU:ssa myös vastata Kiinan ja Yhdysvaltojen protektionistiseen politiikkaan. Vestager on aiemmin kieltäytynyt tulkitsemasta EU:n kilpailulainsäädäntöä löyhemmin eurooppalaisten yhtiöiden eduksi. Mikäli Vestager jatkaa tinkimättömällä tulkintalinjallaan, on mahdollista, että Macron-Merkel-koalitio tulee vahvasti lobbaamaan uutta kilpailusääntelyä EU:lle, erityisesti yrityskauppavalvonnan ja valtiontukien alalla.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Vestagerin uudelleenvalinta merkitsee Brysselin tiukan linjan jatkumista – tai jopa tiukentumista.