Tax-Free Transfers of Listed Company Shares Reinforced (Available in Finnish)

Authors: Anniina Järvinen, Heikki Vesikansa, Sofia Ampuja, and Stefan Stellato

Pörssiyhtiöosakkeiden verovapaisiin luovutuksiin vahvistusta

Hallinto-oikeudet ovat viimeaikaisessa oikeuskäytännössään vahvistaneet, että pörssiyhtiöomistukset voivat olla verovapaasti luovutettavissa myös silloin, kun yhtiöiden välillä ei ole palveluvelvoituksia. Päätökset ovat erityisen kiinnostavia pörssiyhtiöiden omistajayhtiöille, pörssiyhtiöille itselleen sekä pörssilistautumista harkitseville.

Yleistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapaudesta (ja vastaavan tappion vähennyskelvottomuudesta) säädetään elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä. Edellytyksiin lukeutuu käyttöomaisuusluonteen lisäksi mm. vähintään 10 %:n yhtäjaksoinen omistusosuus vähintään yhden vuoden ajan. Tärkeä rajaus on, että verovapaus ei koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia omistajia silloin, kun kohdeyhtiön osakkeet liittyvät omistajan pääomasijoitustoimintaan.

Kun oikeuskäytännössä on arvioitu kohdeyhtiön osakkeiden kuulumista käyttöomaisuuteen, merkitystä on annettu yhtiöiden väliselle toiminnalliselle yhteydelle. Verohallinnon ohjeen mukaan osakeomistuksen lisäksi yhtiöiden välillä tulee olla muu elinkeinotoimintaan liittyvä yhteys, joka kytkee osakeomistuksen omistajayhtiön elinkeinotoimintaan (ks. mm. KHO 2012:73 ja KHO 2012:74).

Lähtökohtaisesti on edellytetty, että yhtiöiden välinen liiketoiminta on varsin laajaa, merkittävää ja kestoltaan pitkäaikaista. Konserneissa toiminnallisen yhteyden voidaan katsoa muodostuvan myös välillisesti tytär- ja osakkuusyhtiöiden kautta, jolloin kohdeyhtiön osakkeet on voitu katsoa käyttöomaisuudeksi, vaikka emoyhtiön ja kohdeyhtiön keskinäinen toiminnallinen yhteys ei ole ollut kovin suurta, jos merkittävä toiminnallinen yhteys on muodostunut tytäryhtiöiden kautta.

Toiminnallisen yhteyden arvioinnissa voidaan lisäksi huomioida yhtiöiden välinen hallinnollinen yhteys, kuten emoyhtiön edustajan toimiminen tytäryhtiön hallituksessa. Pelkkä hallinnollinen yhteys ei kuitenkaan yleensä yksistään riitä.

Pörssiyhtiöiden erityisasema

Pörssilistatut yhtiöt ovat käytännössä eri asemassa kuin listaamattomat yhtiöt, kun arvioidaan toiminnallisen yhteyden muodostumista konsernipalvelujen ja muiden lähipiiriliiketoimien kautta. Lainsäädännössä on nimittäin useita pörssiyhtiöiden lähipiiritoimia koskevia pakottavia säännöksiä, minkä lisäksi niitä koskee pörssiyhtiöitä itsesääntelynä ohjaava hallinnointikoodi. Pörssiyhtiön ja sen lähipiirin välillä tehtävät liiketoimet ovat hyväksyttäviä, kun ne ovat yhtiön toiminnan tarkoituksen ja yhtiön edun mukaisia ja niille on liiketaloudellinen peruste. Hallituksen on seurattava ja arvioitava yhtiön lähipiiritoimia.

Kun pörssiyhtiöissä lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille ja niitä koskevalle päätöksenteolle on asetettu erityisiä vaatimuksia, pörssilistatut yhtiöt voivat usein rajoittamaan ja välttämään palveluveloituksin tehtäviä hankintoja omistajiltaan, jotta eturistiriitoja ei syntyisi. Tämä hankaloittaa käyttöomaisuusosakkeilta edellytettävän toiminnallisen yhteyden toteennäyttämistä omistaja- ja kohdeyhtiön välillä.

Iso omistaja kuitenkin yleensä ponnistelee pörssiyhtiön eteen esimerkiksi valiokuntatyöskentelyn kautta tai avustamalla johdon etsinnässä, vaikka ei veloita työstään. Ison omistajan voidaan myös katsoa kantavan suurempaa riskiä, koska sen omistus on muita epälikvidimpi.

Viimeaikaisen oikeuskäytännön vaikutukset

Hallinto-oikeudet ovat hiljattain annetuissa julkaisemattomissa päätöksissään arvioineet, milloin pörssilistatun yhtiön osakkeita voidaan pitää omistajayhtiön käyttöomaisuusosakkeina. Päätöksissä huomionarvoista on se, ettei niissä käyttöomaisuusosakeluonteen täyttymiseksi edellytetty omistajayhtiön ja pörssilistatun kohdeyhtiön välisiä palveluveloituksia, joita Verohallinto on viimeaikaisessa käytännössään yhä useammin edellyttänyt.

Esimerkiksi ratkaisussa KHO 409/2024 pitkäaikainen noin 20 %:n omistus pörssiyhtiössä kuului omistajan käyttöomaisuuteen. KHO kiinnitti perusteluissaan huomiota siihen, että pörssiyhtiö ja omistajan listaamaton alakonserni valmistivat samoja tuotteita ja ylipäätään toimivat ”lähitoimialoilla”. KHO antoi merkitystä myös sille, että KHO oli aiemmin katsonut, että omistajan listaamaton yhtiöomistus ja kolme pörssiyhtiöomistusta muodostivat yhdessä liiketoimintakokonaisuuden.

Viimeaikainen ratkaisukäytäntö vahvistaa, että myös pörssiyhtiöomistukset voivat tietyissä olosuhteissa olla EVL 6 b §:n mukaan verovapaasti luovutettavissa – vaikka keskinäisiä palveluveloituksia ei olisi. Toivomme, että asian vahvistuminen osaltaan madaltaisi yritysten kynnystä listautua pörssiin ja edesauttaisi listautumisikkunan avautumista uudelleen.

Ratkaisukäytäntö toivottavasti vahvistaa myös kotimaista omistajuutta sitä kautta, että suomalaiset omistajat tulevat tasavertaisempaan asemaan ulkomaisten omistajien kanssa, joiden saamat luovutusvoitot ovat usein Suomea laajemmin verovapaita.