New Preventive Restructuring Proceedings to Be Introduced Alongside the Basic Restructuring Proceedings (Available in Finnish)

Authors: Mikko Tavast and Jan Lilius

Perusmuotoisen saneerausmenettelyn rinnalle tulossa uusi, varhainen saneerausmenettely

Yrityssaneerauslaki valmisteltiin virkamiestyönä erittäin nopeasti 1990-luvulla Suomea koetelleen laman aikana tavoitteena tarjota maksukyvyttömäksi ajautuneille elinkelpoisille yrityksille vaihtoehto konkurssille. Lakia on sittemmin laajemmin uudistettu vain harvakseltaan ja epäilemättä sattumalta kriisiaikoina. Viimeisin suurempi uudistus tapahtui maailmanlaajuisen finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2007, ja nyt kun yrityssaneerauslakia on tarkoitus jälleen uudistaa, maailmaa koettelee pandemia.

Uudistuksen taustalla on työ Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä annetun direktiivin (EU 2019/1023) täytäntöönpanemiseksi. Yrityssaneerauslakiin ehdotettavia muutoksia esitellään välimietinnössä, jonka Oikeusministeriön työryhmä julkaisi toukokuussa 2021. Työryhmän on tarkoitus jatkaa työtään vuoden 2021 loppuun asti. Työn tavoitteena on saneerausmenettelyn keston lyhentäminen ja sen kustannusten vähentäminen. Taustalla on myös hallitusohjelman kirjauksen mukainen yrityssaneerauksen ja yleisemmin maksukyvyttömyyslainsäädännön muutostarpeiden selvittäminen.

Uudistetussa yrityssaneerauslaissa olisi kaksi menettelyväylää: varhainen saneerausmenettely ja nykyistä saneerausmenettelyä pääpiirteissään vastaava menettely, jota kutsuttaisiin perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi.

Varhainen yrityssaneerausmenettely soveltuisi velalliselle, jota vasta uhkaa maksukyvyttömyys, jolloin velallisen olisi mahdollista päästä saneerausmenettelyyn varhaisemmassa vaiheessa. Laissa olisi myös vähemmän esteperusteita varhaisen saneerausmenettelyn aloittamiseksi. Varhaisesta saneerausmenettelystä olisi mahdollista siirtyä perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn, jos varhaisen saneerausmenettelyn yhteydessä käy ilmi, että velallinen on maksukyvytön.

Perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn olisi mahdollisuus hakeutua suoraan maksukyvyttömyyden perusteella, velkojien puolloilla tai velallisen ja velkojien yhteisellä hakemuksella. Ilman velallisen myötävaikutusta velkojalla olisi mahdollisuus hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä.

Varhainen saneerausmenettely poikkeaisi monella tavalla perusmuotoisesta saneerauksesta. Muun muassa saneerausmenettelyn alkamisen oikeusvaikutukset ja saneerausohjelman vahvistamista koskevat säännökset poikkeaisivat perusmuotoisen yrityssaneerausmenettelyn vastaavista säännöksistä. Esimerkiksi maksu-, perintä- ja muut kiellot eivät tulisi voimaan automaattisesti, vaan tuomioistuimen päätöksellä.

Näiden muutosten lisäksi mietinnössä ehdotetaan joitakin muita yrityssaneerausmenettelyä sujuvoittavia muutoksia. Yksi näistä on saneerausvaraisten ehtojen kielto, jolla kodifioitaisiin yrityssaneerauslakiin insolvenssinvaraisia ehtoja koskevat periaatteet ja saatettaisiin tältä osin saneerausvaraiset ehdot samalle viivalle konkurssinvaraisten ehtojen kanssa. Yrityssaneerauslakiin otettaisiin myös säännöksiä, joiden perusteella konsernitilin käyttöä voitaisiin tietyn aikaa jatkaa maksukiellon voimaantulosta huolimatta. Tämän tarkoitus olisi estää se, että velallinen jää siirtymäaikana ilman konsernitilin mahdollistamaa käyttöpääomaa, ja mahdollistaa korvaavan järjestelyn luominen.

Direktiivin tavoite mahdollistaa yrityssaneeraukseen hakeutuminen varhaisemmassa vaiheessa on yrityssaneerausnäkökulmasta tavoiteltava: tunnetusti velalliset hakeutuvat yrityssaneeraukseen liian myöhään, mikä syventää velallisen velkatilannetta, vaikeuttaa velkojien hyväksyttävissä olevan saneerausohjelman laatimista ja voi muodostaa riskin saneerauksen onnistumiselle. Se, millainen tosiasiallinen vaikutus varhaisella yrityssaneerausmenettelyllä on, jää nähtäväksi: saneeraukseen olisi jo olemassa olevan lainsäädännön puitteissa mahdollista hakeutua varhaisemmassa vaiheessa kuin siihen tosiasiallisesti monesti hakeudutaan.

Samalla on kiinnostavaa nähdä, millä tavoin yrityssaneerauslakia direktiivin implementoinnin edellyttämien muutosten lisäksi yrityssaneerauslainsäädäntöä mahdollisesti muutetaan.