New Legislation on Employee Share Offerings for Non-listed Companies Enters into Force 1st January 2021 – It is Time to Reconsider How to Award Employees! (Available in Finnish)

Authors: Joakim Frände and Stefan Stellato

Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanti astuu voimaan 1.1.2021 – olisiko aika arvioida uudelleen henkilökuntasi palkitsemismallia?

Ehdotus uudesta säännöstä listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanneista, myös tunnettu nimellä ”Lex Supercell” tai ”Lex Sipilä”, otti perjantaina 27.11. ison askeleen eteenpäin, kun Valtiovarainvaliokunta antoi mietintönsä. Näyttää erittäin todennäköiseltä, että laki astuu voimaan 1.1.2021. Lain mukaan olisi mahdollista, että työntekijöiden enemmistö merkitsisi osakeannissa työnantajanaan toimivan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita hyvin edulliseen hintaan ilman, että siitä muodostuisi ansiotuloa. Käytännössä työntekijä voi merkitä osakkeita yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan osakkeen matemaattiseen arvoon. Mikäli osakkeita merkitään vähintään tähän arvoon, erotus matemaattisen arvon ja markkinahinnan välillä ei ole ansiotuloa. Sitten kun osakkeet myydään, luovutusvoitto on pääomatuloa. Laki on tehokas ja houkutteleva malli sitouttaa työntekijät.

Lakimuutosta on kaavailtu jo Sipilän hallituskaudesta lähtien. Hallituksen esitys 73/2020 vp annettiin toukokuussa 2020 ja alkuperäisen suunnitelman mukaan lain piti astua voimaan 1.7.2020. Koronäkevään aikana käsittely kuitenkin myöhästyi ja valiokunta antoi mietintönsä (VaVM 27/2020 Vp) vasta nyt. Henkilöstöannin tarkempia sääntöjä on käsitelty useasti, eikä tässä lyhyessä kirjoituksessa ole syytä tarkemmin pureutua ehtoihin, milloin on mahdollista toteuttaa verotuksen näkökulmasta edullinen henkilöstöanti. On kuitenkin syytä korostaa paria keskeistä kohtaa valiokunnan mietinnössä:

• Mietinnössä käsitellään mm. miten päätetään siitä, kuinka monta osaketta kukin työntekijä saa merkitä. Mietinnössä todetaan, ettei bruttopalkka välttämättä ole tarkoituksenmukainen tapa päättää osakemäärien jakautumisesta työntekijöiden kesken. Keskeisenä tekijänä voi olla työntekijän työpanoksen arvo yhtiölle – siten oikeus merkitä osakkeita voi poiketa eri työntekijäryhmien ja yksiköiden välillä.
• Tietyin edellytyksin henkilöstöanti koskee myös ulkomaisia työnantajia. Valiokunta on mietinnössään korostanut näiden ulkomaisten yhtiöiden osalta ennakkoperintään liittyviä vaatimuksia.  Mietinnössä ehdotetaan, että lakiin otettaisiin mainita, että ulkomaisen yhtiön, joka ei kuulu ennakkoperintörekisteriin, tulee osoittaa, ettei sillä ole ennakkoperintälain 26 §:ssä mainittuja laiminlyöntejä.
• Valiokunta on myös ottanut kantaa siihen, milloin listaamattoman yhtiön henkilöstöannissa on pikemminkin kyse optiosta. Valionkunnan näkemyksen mukaan kolmen kuukauden aikaraja, joka mainitaan mm. Verohallinnon ohjeissa henkilöstöannista, ei soveltuisi sellaisenaan listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanteihin, koska osakkeen arvo ei muutu samalla tavalla kuin listatun yhtiön osakkeen kohdalla.
• Valiokunta ehdottaa, että laki astuisi voimaan 1.1.2021, eikä 1.7.2020 kuten Hallituksen esityksessä mainitaan.

Valiokunnan mietinnön antamisen jälkeenhallituksen esitys nytkähtää taas eteenpäin. Mikäli harkitsette henkilöstön palkitsemista vuoden 2021 aikana, on syytä aloittaa eri vaihtoehtojen punnitseminen jo nyt. Uusi listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanti on kieltämättä houkutteleva vaihtoehto niille työnantajille, joihin se soveltuu. Asianajotoimisto Hannes Snellmanilla on pitkä kokemus osakepalkkio-ohjelmien, optioiden ja henkilöstöantien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Pystymme tarvittaessa auttamaan teitä parhaan mahdollisen vaihtoehdon valitsemisessa.