Lohkoketjut yleistymässä Suomen markkinoilla?

Authors: Outi Jousi and Mika Pohjonen

Please read the translation in English at the end of the article.

Lohkoketjua voidaan käyttää moneen: escrow-sopimukset, patentit, rahoitus, kulutustavarakauppa, luvat ja lisenssit, osakkeet. Lohkoketjut poistavat turhat välikädet, lisäävät avoimuutta, vähentävät petosten määrää, suojaavat järjestelmiä hyökkäyksiltä ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankintayksiköiden ja yritysten onkin syytä olla hereillä tämän teknologian suhteen, mutta mistä on kyse?

Lohkoketju pähkinänkuoressa

Lohkoketju eli blockchain tarkoittaa teknologiaa, jossa käsitellään ja säilötään tietoa uudella tavalla. Usein käytetty esimerkki ovat Bitcoinin tapaiset niin kutsutut kryptovaluutat, jotka ovat puhtaasti digitaalisia valuuttoja. Lohkoketjuja käyttämällä on kuitenkin mahdollista toteuttaa uudentyyppisiä toimintatapoja niin julkissektorilla kuin liike-elämässäkin.

Lohkoketju on hajautetusti ylläpidetty järjestelmä, siinä ei siten ole keskuskonetta tai yhtä ylläpitäjää. Tiedot tallennetaan ns. lohkoihin, jotka sidotaan toisiinsa siten, että kaikilla lohkoketjun käyttäjillä on sama tieto lohkojen sisällöstä ja tallentamisajasta. Kun tietoa sisältävä lohko on kertaalleen tallennettu lohkoketjuun, sen sisältöä ei enää voida muuttaa. Tiedon päivitys – esimerkiksi sopimuksen muuttaminen – edellyttää uuden lohkon tallettamista ketjuun.

Mitä lohkoketjulla voi tehdä?

Lohkoketjua voidaan käyttää niin hankinnan kohteessa kuin itse hankintamenettelyssäkin. Julkissektori on ollut tässä suunnannäyttäjänä, sillä jo muutama vuosi sitten maahanmuuttovirasto kilpailutti maahanmuuttajien käyttöön prepaid-maksukortin. Lohkoketju mahdollistaa korttien pankkisääntelyn edellyttämän terrorismikytkösten selvittämisen siten, että salassapidettävät turvapaikanhakijoiden henkilöllisyydet eivät tule pankkien tietoon. Tätä maksukorttia olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa perinteisin menetelmin.

Lohkoketjuja voidaan käyttää esimerkiksi omistusten siirtoihin, maksujen suorittamiseen sekä erilaisten liiketoimintaprosessien automatisointiin. Pankit kehittävät lohkoketjuihin nojaavia palveluita ja muun muassa Nordea, OP ja Danske Bank ovat mukana projekteissa, joissa lohkoketjuja hyödynnetään esimerkiksi ulkomaankaupan rahoituksessa, asuntokaupassa ja yritysten digitaalisten identiteettien myöntämisessä[1][2]. IBM ja rahtilaivavarustamo Maersk hyödyntävät lohkoketjua valtamerikuljetusten reaaliaikaisessa rekisteröinnissä ja seurannassa, joka poistaa valtavan määrän paperityötä satamissa. Lohkoketjun ansiosta tilausta ei tarvitse enää vastaanottaa pdf:nä tai tarkistaa järjestelmästä eikä rahtikirjoja tarvitse enää kirjoittaa, tulostaa, skannata, allekirjoittaa tai lähettää. Lohkoketjua voidaan siten käyttää esimerkiksi toimitusketjun varmistamiseen ja nopeuttamiseen. Edellytyksenä tälle toki on se, että lohkoketjun hankinta on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti. Erityisesti julkissektorin hankinnoissa on ensiarvoisen tärkeää, että hankinta suunnitellaan ja valmistellaan huolellisesti, koska korjausliikkeet voivat olla paitsi kalliita, myös laittomia.

Hilma-hankintailmoituspalvelun päivitys blockchainiin?

Pidämme erittäin mielenkiintoisena Meksikossa käynnissä olevaa kehitystyötä. Meksiko selvittää hankintaportaalin korvaamista lohkoketjulla. Suomen oloihin käännettynä kyse on siitä, että hankintailmoitussivusto ja kilpailutusjärjestelmä uusittaisiin lohkoketjupohjaisiksi ja älykkäitä sopimuksia käyttäviksi järjestelmiksi, joilla ei olisi yhtä keskitettyä ylläpitäjää tai palvelinta. Mikäli samanlaista järjestelmää suunniteltaisiin Suomeen, voisi lohkoketju olla mahdollista rakentaa esimerkiksi kaikkien julkisten hankintayksiköiden, kuntien tai valtion hallinnonalojen väliseksi järjestelmäksi. Kukin näistä yksiköistä saisi samat tiedot yhtäaikaisesti eikä tiedon sisältöä olisi mahdollista vääristää. Lisäksi järjestelmään olisi mahdollista sisällyttää automaattista toimintalogiikkaa, jonka puitteissa tarjousten saapumiseen ja käsittelyyn liittyvät merkinnät sekä prosessin etenemisen eri vaiheet tallentuisivat kaikkien osapuolten nähtäviksi, mikä taasen lisäisi hankintaprosessin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

Lohkoketjuun siirtymisen etuna olisi lisääntynyt turvallisuus, vapautuminen keskuspalvelimen aiheuttamista häiriötilanteista, varmuus tiedon perillemenosta ja oikea-aikaisuudesta, tehokkuus ja nopeus. Vastikään koettu suomalaisiin viranomaispalveluihin kohdistunut hyökkäys ei olisi onnistunut, mikäli järjestelmät olisivat olleet lohkoketjupohjaisia. Jos valtiollisen lohkoketjun päälle rakennettaisiin lisäksi älykkäitä eli automatisoituja sopimuksia, esimerkiksi verotukseen tai sosiaalimaksuihin liittyviä prosesseja voitaisiin automatisoida. Haasteita tällaisten järjestelmien käyttöönottamiselle tuovat kuitenkin kysymykset liittyen siihen kuka järjestelmät toimittaa, minkälaista teknologiaa ne käyttävät, ketkä osallistuvat järjestelmän toimintaan ja minkälaisia oikeuksia tietojen käyttöön tai näkyvyyteen eri osapuolille voidaan antaa? Tällä hetkellä asian tiimoilta tehdäänkin paljon erilaista tutkimusta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy onkin tuottanut erilaista aineistoa liittyen lohkoketjujen hyödynnettävyyteen mm. hyvinvointipalveluissa, palkkatulojen verotuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lohkoketjuteknologiat ovat kuitenkin yhä kehitysvaiheessa. Joistakin Bitcoinin jälkeen kehitetyistä järjestelmistä (esim. DAO) on paljastunut merkittäviä teknisiä ongelmia, jotka ovat voineet johtaa merkittäviinkin taloudellisiin menetyksiin. Nykylainsäädäntö ei myöskään ole täysin yhteensopiva lohkoketjujen kanssa; esimerkiksi tietosuoja-asetuksen vaatimaa henkilötietojen poistoa voidaan pitää ongelmallisena. Seuraamme mielenkiinnolla myös vastuukysymyksiin liittyvää keskustelua ja sopimuskäytännön kehittymistä – mikäli lohkoketjuun kytketty älykäs sopimus toimii väärin, kuka korvaa vahingot?

[1] https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalaispankit-kehittavat-yhteista-blockchain-ratkaisua-lohkoketjusta-puhutaan-ratkaisuna-kaikkeen-6712162

[2] https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2017/12-05-08h30-nordea-perustajajaseneksi-ensimmaiseen-lohkoketjupohjaiseen-trade-finance--jarjestelmaan.html

 

Translation in English [3]

Blockchain on the Rise in the Finnish Market?

Blockchains can be used for a variety of purposes: escrow agreements, patents, financing, consumer goods business, permits and licences, shares. Blockchains remove all unnecessary intermediaries, increase openness, decrease frauds, protect systems against attacks, and create new business opportunities. This is why contracting authorities and companies should be aware of this technology, but what is it really about?

Blockchains in a Nutshell

Blockchains are a type of technology that deals with and stores data in a new way. A commonplace example is a so-called cryptocurrency, such as Bitcoin, which is a purely digital currency but which makes it possible, by using blockchain technology, to implement new practices both in the public sector and in business life.

A blockchain is a system that is maintained in a decentralised manner, wherefore it has no central issuer or administrator. Data is stored in so-called blocks that are tied together so that all blockchain users have the same information about the contents and time of storage of the blocks.  When a block containing data has once been stored in a blockchain, its contents can no longer be changed. Updating information - for example amending an agreement - requires that a new block be stored in the chain.

What Can Blockchains Be Used For?

Blockchains can be used both in the scope of the procurement and in the procurement process itself. The public sector has taken a leading role in this, since the Finnish Immigration Service arranged a tendering competition for the provision of asylum seekers’ prepaid debit cards as far back as a few years ago. Blockchains enable the investigation of suspected terrorist connections required by banking regulations in such a manner that the confidential identity data of the asylum seekers is not disclosed to the banks. It would have been very difficult to implement this debit card system in a traditional way.

Blockchains can be used, for example, to transfer title, to make payments, and to automate business processes of different kinds. Banks are developing services that rely on blockchains and for example Nordea, OP, and Danske Bank are involved in projects in which blockchains are utilised, for example, in financing foreign trade, in buying and selling houses, and in granting digital identities to companies. IBM and cargo shipping company Maersk are utilising a blockchain in the real-time registration and monitoring of trans-ocean shipments, thereby abolishing a large amount of paperwork. Thanks to blockchains, orders no longer need to be received in PDF format or to be checked in the system, and bills of lading no longer need to be filled in, printed, scanned, signed, or sent. Thus, blockchains can be used, for example, to secure and expedite supply chains. Of course, a precondition for this is that the procurement of a blockchain has been carefully planned and implemented. In particular, in the case of public procurement, it is of upmost importance that the procurement is carefully planned and prepared, because any repairs or fixes are not only expensive but also illegal.

Upgrading HILMA to Blockchain

In our opinion, the current development work being done in Mexico is intriguing. Mexico is looking into replacing procurement portals with blockchains. In Finland, this would mean upgrading the procurement notice website, HILMA, and the e-procurement system to new systems which are based on blockchain technology and which utilise smart contracts, and which would not have a central administrator or server. If a similar system were planned to be implemented in Finland, a system could be built in form of a blockchain, whereby, for example, all public contracting entities, municipalities, or the state’s administrative sectors would be interconnected. Each of these units would receive the same information at the same time, and it would be impossible to tamper with the information. In addition, automated logic could be included in the system with the help of which entries relating to receiving and handling bids and the different steps of the procurement process would be available to all parties, which in turn would increase the transparency and reliability of the procurement process.

The benefits of switching to blockchain technology would include increased safety, discharge from disruptions caused by a centralised server, certainty of the delivery and timeliness of information, efficiency, and speed. The recent attack on Finnish authorities’ services would have been impossible had the systems been based on blockchain technology. If smart, i.e. automated, contracts were built on top of a national blockchain platform, certain processes relating, for instance, to taxation or social security payments could be automated. However, questions such as who will provide the systems, what type of technology will be used, who will participate in the operation of the system, and what types of rights can be given to different parties regarding the use or visibility of information, would pose challenges to the implementation of these types of systems. Consequently, a lot of research is currently being done regarding the issue, and the Technical Research Centre of Finland, VTT, has produced different materials regarding the usability of blockchains in the fields of wellbeing services, taxation of income, and social and healthcare services, among others.

However, blockchain technologies are still under development, and there have been significant technical difficulties with some systems developed after Bitcoin (e.g. DAO), which may have led to significant financial losses. Current legislation is not completely compatible with blockchains either; for instance, the deletion of personal data required by the GDPR can be considered problematic. We will also continue to follow the discussion on questions of responsibility as well as the development of contract practices — if a smart contract connected to a blockchain works erroneously, who will compensate for the damage?

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalaispankit-kehittavat-yhteista-blockchain-ratkaisua-lohkoketjusta-puhutaan-ratkaisuna-kaikkeen-6712162

https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2017/12-05-08h30-nordea-perustajajaseneksi-ensimmaiseen-lohkoketjupohjaiseen-trade-finance--jarjestelmaan.html