Kuinka vuosilomalain muutokset vaikuttavat työnantajaan

Authors: Klaara Lähteenoja and Mikko Tuovinen

This blog post is available in English here.

Töistä poissaoleva työntekijä ei Suomessa tähän asti ole ollut oikeutettu vuosilomapäiviin yli 75 päivää kestäneen sairauspoissaolon jälkeen. Tämän seurauksena pitkät sairauspoissaolot ovat voineet vaikuttaa työntekijän vuosiloman pituuteen merkittävästi. Tilanne muuttuu 1. päivä huhtikuuta 2019, kun vuosilomalakiin tehdyt muutokset astuvat voimaan.

Lakiin tehtyjä muutoksia sovelletaan jo 1.4.2019 alkavaan lomanmääräytymisvuoteen, mutta lomat, jotka ovat kertyneet sitä ennen esimerkiksi vuoden 2019 kesälomakaudelle tai vuoden 2019 talvilomakaudelle, lasketaan yhä 31. päivä maaliskuuta 2019 asti voimassa olevan vuosilomalain mukaisesti. Nämä muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 26. päivänä helmikuuta 2019 ja niiden avulla yhdenmukaistetaan vuosilomalaki Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) työaikadirektiiviä koskevan viimeaikaisen oikeuskäytännön kanssa.

Vuosiloman lisävapaapäiviä annetaan rajoitetulle poissaoloajalle

Vuosilomalain muutoksien tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden riittävä vuosiloma niin sanotuilla lisävapaapäivillä. Nämä lisävapaapäivät täydentävät työntekijän vuosilomaa tilanteissa, joissa työntekijälle ei ole sairauspoissaolon vuoksi kertynyt vähintään 24 vuosilomapäivää. Oikeus lisäpäiviin on kuitenkin ajallisesti rajattu, sillä työntekijällä ei ole oikeutta lisävapaapäiviin, jos poissaolo kestää yli 12 kuukautta.

Työnantajan pitää huomioida, että lisävapaapäivät ja kerrytetyt vuosilomapäivät eroavat toisistaan siten, että lisävapaapäiviä ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Sen sijaan lisävapaapäiville on erillinen korvausjärjestelmä, joka ei ole osa vuosilomapalkkaa ja joka ei anna työntekijälle oikeutta lomarahaan, ellei työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa toisin sovita. Korvaus perustuu palkkaan, joka työntekijällä on lisävapaapäivien pitämisen alkamishetkellä. Näin ollen, työnantajan on pidettävä erillistä kirjanpitoa sekä lisävapaapäivistä että vuosilomapäivistä.

Onko aika vuosilomalain kokonaisuudistukselle?

Eduskunnan keskusteluissa sekä opposition että hallituksen edustajat ilmaisivat, että vuosilomalaille olisi tehtävä kokonaisvaltainen uudistus ja että nyt kyseessä olevat uudistukset täyttävät vain EU:n lainsäädännön vähimmäisvaatimukset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi uutta vuosilomalakia koskevassa mietinnössään (TyVM13/2018), että vuosilomalaki on jo sellaisenaan monimutkainen ja että nämä uudet muutokset eivät ole omiaan yksinkertaistamaan sitä. Näin ollen jää nähtäväksi, että alkaako eduskuntavaalien jälkeen vuosilomalain osalta uusi, laajempi uudistus.

Hannes Snellmanin työoikeustiimi avustaa kaikissa työoikeudellisissa kysymyksissä, mukaan lukien yleinen ja transaktioihin liittyvä työoikeudellinen neuvonanto, sopimusasiat sekä työoikeudelliset riita-asiat. Tarjoamme jatkuvaa käytännön tukea asiakkaillemme niin kotimaassa kuin ulkomailla. Mikäli teillä on työoikeuteen liittyviä kysymyksiä, ottakaa yhteyttä tiimiimme.