Hannes Snellmanin veropraktiikka arvioitiin Suomen parhaaksi

Author: Heikki Vesikansa

Avasit juuri Hannes Snellman verotiimin uuden blogin. Mikä olisikaan parempi aihe aloittaa ensimmäinen blogi, kuin kiitosten esittäminen asiakkaillemme siitä, että arvioitte meidät taas kerran Suomen parhaaksi veropraktiikaksi. Tällä kertaa näin kävi 3.2.2016 julkistetussa Prosperan Tier 1 Law Firm 2016 -asiakastutkimuksessa. Lämpimät kiitokset kaikille meitä tutkimuksessa arvioineille!

Tässä blogissa tulemme kertomaan teille verotuksen ajankohtaisista asioista omasta näkökulmastamme. Hannes Snellman verotiimi keskittyy transaktioiden verostrukturointipalveluihin ja verolitigaatiopalveluihin. Uskomme näiden alueiden olevan erityisen kiinnostavia myös teille ja toivomme, että annatte rohkeasti palautetta, jos toivotte blogin käsittelevän jotain erityistä, teille tärkeää aihetta.

Tällä hetkellä verotuksen alalla tapahtuu hyvin paljon. Transaktiopuolella olemme mukana useissa varainsiirtoverotusta koskevissa ennakkoratkaisukysymyksissä. Myös rahastorakenteisiin ja johdon kannustinjärjestelmiin liittyen on tekeillä hankkeita, jotka voivat johtaa rajapyykkitapauksiin. Litigaatiopuolella merkittävimmät projektimme tällä hetkellä liittyvät erityisesti debt pushdown -rakenteisiin, purkutuloksen laskentaan verollisissa yritysjärjestelyissä ja varainsiirtoveroihin. Tiedotamme näidenkin tapausten mahdollisesta yleisemmästä merkityksestä aikanaan tämän veroblogin välityksellä. Veronkorotusten osalta KHO antoi juuri joukon päätöksiä, joita kommentoimme piakkoin blogissa.

Siirtohinnoittelu muuttuu – tai ainakin täsmentyy?
Jo tässä vaiheessa on selvää, että vuonna 2016 siirtohinnoittelu tulee pysymään yhtenä kiistanalaisimpana verotuksen osa-alueena. Suomen Verohallinto järjesti viime marraskuussa seminaarin, jossa näyttävästi tuotiin esille OECD:n uusia siirtohinnoittelusuosituksia. Näiden suositusten keskeisin sisältö on se, että veroviranomaisille laajennettaisiin oikeus tulkita konsernin sisäisiä liiketoimia niiden ”oikean arvonluontisisällön” mukaisina. Verohallinnon mukaan tällaiseen markkinaehtoperiaatteen ”päivitettyyn tulkintaan” voidaan ryhtyä jo voimassaolevan lain (VML 31 §) puitteissa (https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Paivitys_siirtohinnoittelua_ohjaavan_mar(38720)). Tätä vakuuttelua seuratessa ei voi välttyä saamasta mielikuvaa, että veronsaajien oikeudenvalvontayksikön hävittyä konsernin sisäisten transaktioiden ns. uudelleenluonnehdintaa koskevan tapauksen (KHO 2014:119), verohallinto tarttuu nyt revanssihengessä OECD:n uusiin suosituksiin ja niiden sisältämään transaktioiden luonnehdintaan ”oikean arvonluontisisällön” mukaan. Aika näyttää, tullaanko Verohallinnon kanta siitä, että kyseessä on vain markkinaehtoperiaatteen täsmentäminen, hyväksymään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tätä ennen tullaan näkemään todennäköisesti hyvin erilaisia prosesseja, joissa konsernin sisäisiä transaktioita pyritään verottamaan – ei niiden juridisen muodon – vaan niiden ”todellisen arvonluontisisällön” mukaisesti. Nykyinen oikeustilahan on se, että konsernin sisäisiä transaktioita verotetaan niiden juridisen muodon mukaisena ja muoto voidaan sivuuttaa vain veronkiertotapauksissa. Siirtohinnoittelu on rajattu vain oikean hinnan määrittämiseen verotuksessa. Nyt esitetty uusi ”todellisen arvonluontisisällön” mukaan verottaminen olisi varmasti merkittävin muutos Suomen verotuksessa vuosikymmeniin (jos se siis tullaan poikkeuksetta hyväksymään vain OECD:n ohjeistuksiin perustuen korkeimmassa hallinto-oikeudessa – mitä epäilemme). Kärjistetysti esitettyä muutosta voisi verrata tilanteeseen, jossa parkkisakko voitaisiin panna maksuun autoilijalle, joka on pysäköinyt ilmaiseen pysäköintiruutuun vaikka vieressä on maksullinenkin ruutu. Kun ilmaiseen pysäköintiruutuun pysäköinti kuitenkin ”todellisen sisältönsä” vuoksi rinnastuu maksulliseen ruutuun pysäköintiin, voitaisiin siitä tämän ajattelutavan mukaan langettaa pysäköintivirhemaksu. Suuri muutos tässä siis kaikin puolin olisi kyseessä eikä yritysten kannata niellä purematta näitä verottajan uusia linjauksia, kun ne aikanaan pintautuvat.

OECD:n jälkeen on IBA:n puheenvuoro
Seuraavan kerran OECD:n uusia siirtohinnoitteluohjeistuksia tarkastellaan laajemmin kansainvälisen asianajajayhdistyksen (International Bar Association, IBA) 16:ssa kansainvälisen verotuksen seminaarissa Milanossa 16. – 18. maaliskuuta. Arvata saattaa, että keskustelun keskiössä tulevat olemaan yritysten oikeussuojakeinot ja se, miten erityisesti asianajajat voivat turvata yritysten mahdollisuutta ennakoida verotustaan ja suojautua liian laajoilta uusilta tulkinnoilta. Suomea IBA:n seminaarissa edustaa Hannes Snellman verotiimin Lauri Lehmusoja. Laurin kuulumisia seminaarista kuullaan myöhemmin myös Hannes Snellmanin blogissa.

Hyvää kevättalven jatkoa ja mielenkiintoisia hetkiä verotuksen muutosten parissa!