EU Forced Labour Regulation Enters into Force – Key Points That Every Company Needs to Know (available in Finnish)

Author: Riikka Kuha

EU:n pakkotyöasetus voimaan – keskeiset pointit, jotka jokaisen yrityksen tulee tietää

EU:n pakkotyöasetus (2024/3015) hyväksyttiin neuvostossa 19.11.2024, ja se julkaistiin virallisessa lehdessä 12.12.2024. Asetus astuu voimaan tänään 13.12.2024, ja sen velvoitteiden soveltaminen alkaa kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 14.12.2027. Laajakantoisella pakkotyöasetuksella kielletään pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla. Asetus on uusin ja merkittävä lisäys EU-lainsäädäntöön, jolla vaaditaan yrityksiltä läpinäkyvyyttä, toimitusketjun huolellisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Kokosimme pakkotyöasetuksen keskeiset pointit tähän kirjoitukseen.

1. Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen. Pakkotyöasetuksella kielletään pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen unionin markkinoille[1], saataville asettaminen unionin markkinoilla[2] sekä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden vienti unionista.

2. Pakkotyön määritelmä. Pakkotyön määritelmä asetuksessa on yhdenmukainen ILO:n yleissopimuksen nro 29 2 artiklan kanssa, jonka mukaan pakkotyöllä tai pakollisella työllä tarkoitetaan kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut.

   • ILO on kehittänyt useita indikaattoreita, joita käytetään pakkotyötapausten tunnistamisessa ja osoittamisessa. Näitä ovat esimerkiksi työ- ja elinolosuhteiden hyväksikäyttö ja liiallinen ylityö, liikkumisen rajoittaminen tai määräys pysytellä työpaikalla tai rajoitetulla alueella, palkkojen pidättäminen tai kohtuuton vähentäminen, passien ja henkilöasiakirjojen takavarikointi tai uhkaus ilmiantaa työntekijä viranomaisille, jos tämän maahanmuuttaja-asema on sääntöjenvastainen.

3. Yleinen ja laaja soveltamisala. Pakkotyöasetus on soveltamisalaltaan yleinen ja koskee kaikkia ’talouden toimijoita’ eli niin oikeushenkilöitä kuin luonnollisia henkilöitä tai henkilöiden yhteenliittymiä, jotka saattavat tuotteita EU:n markkinoille, asettavat niitä saataville EU:ssa tai vievät niitä EU:sta. Kielto kattaa myös nettikaupan ja muun etämyynnin, jos tarjous on kohdennettu loppukäyttäjille EU:ssa[3]. Pakkotyöllä valmistetulla tuotteella tarkoitetaan mitä tahansa tuotetta, jossa pakkotyötä on käytetty kokonaan tai osittain missä tahansa sen louhinta-, korjuu-, tuotanto- tai valmistusvaiheessa, mukaan lukien tuotteeseen liittyvä työstäminen tai käsittely missä tahansa sen toimitusketjun vaiheessa.

4. Toimivaltainen viranomainen vastaa sääntelyn valvonnasta tutkimuksin noudattaen riskiperusteista lähestymistapaa. Arvioidessaan rikkomisen todennäköisyyttä toimivaltaisen viranomaisen on huomioitava epäillyn pakkotyön määrä ja vakavuus, tuotteiden määrä tai volyymi sekä pakkotyöllä valmistetuksi epäillyn tuotteen osan osuus lopullisesta tuotteesta. Arvioinnin on perustuttava viranomaisten saatavilla oleviin asiaankuuluviin, tosiseikkoihin perustuviin ja todennettavissa oleviin tietoihin, muun muassa asetuksen (EU) 2019/1020[4] 34 artiklassa tarkoitettuun tieto- ja viestintäjärjestelmään kirjattuihin tietoihin ja päätöksiin, pakkotyöhön liittyvistä riskialueista tai -tuotteista perustettavaan tietokantaan, riski-indikaattoreihin ja muilta asetuksen täytäntöönpanon kannalta asiaankuuluvilta viranomaisilta saataviin tietoihin arvioitavana olevista tuotteista ja talouden toimijoista. Johtavana toimivaltaisena viranomaisena toimii joko sen EU-jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella pakkotyötä epäillään tapahtuvan, tai komissio, jos pakkotyön epäillään tapahtuvan unionin alueen ulkopuolella.

5. Rikkomista koskevat päätökset. Jos johtava toimivaltainen viranomainen toteaa, että pakkotyöllä valmistettuja tuotteita on asetuksen kiellon vastaisesti saatettu EU:n markkinoille, asetettu saataville EU:n markkinoilla tai viety EU:sta, sen on päätöksellä

1. 1. kiellettävä asianomaisten tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille, asettaminen saataville EU:n markkinoilla tai vienti EU:n markkinoilta;
   2. määrättävä tutkimuksen kohteena olevia talouden toimijoita poistamaan EU:n markkinoilta tuotteet, jotka on jo saatettu EU:n markkinoille tai asetettu saataville EU:n markkinoilla, tai poistamaan verkkorajapinnalta asianomaisiin tuotteisiin tai asianomaisten tuotteiden luetteloihin viittaava sisältö;
   3. määrättävä tutkimuksen kohteena olevat talouden toimijat hävittämään asianomaiset tuotteet asetuksessa tarkemmin säädetyn mukaisesti tai jos pakkotyötä sisältävät tuotteen osat ovat korvattavissa, hävittämään tuotteen kyseiset osat.

Poikkeuksen muodostavat strategisesti tai kriittisesti merkittävät tuotteet, joiden kohdalla toimivaltainen viranomainen voi hävittämismääräyksen sijaan määrätä, että asianomainen tuote on pidätettävä määrätyksi ajaksi talouden toimijoiden kustannuksella. Pidättämisen kesto ei saa olla pidempi kuin pakkotyön poistamiseen tarvittava aika asianomaisen tuotteen osalta.

Toimivaltaisilla viranomaisilla on todistustaakka rikkomuksen osoittamisesta, ja päätökset siitä, onko rikkomus tapahtunut vai ei, on pyrittävä tekemään yhdeksän kuukauden kuluessa.

6. Seuraamukset. Jäsenvaltioiden on säädettävä päätöksen noudattamatta jättämiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten määrittelyssä huomioidaan noudattamatta jättämisen vakavuus ja kesto, mahdolliset aiemmat noudattamatta jättämiset, yhteistyö viranomaisen kanssa sekä mahdolliset muut lieventävät tai raskauttavat tekijät (kuten päätöksen noudattamatta jättämisellä suoraan tai välillisesti saatu taloudellinen hyöty tai suoraan tai välillisesti vältetyt tappiot). Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset säännökset ja toimenpiteet komissiolle viimeistään 14.12.2026

7. Asetuksen noudattaminen edellyttää yrityksiltä toimitusketjunsa tuntemista. Pakkotyöasetuksen mukaan sillä ei luoda talouden toimijoille uusia huolellisuusvelvoitteita unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä jo säädettyjen velvoitteiden lisäksi. Käytännössä asetuksen noudattaminen kuitenkin vaatii yrityksiltä toimitusketjunsa tosiasiallista tuntemista. Komission on 14.6.2026 mennessä määrä antaa joukko ohjeita, mukaan lukien pakkotyöhön liittyvää asianmukaista huolellisuutta koskevat ohjeet, joissa huomioidaan mm. erityyppiset toimittajat toimitusketjussa ja eri aloilla, ja ohjeet parhaista käytännöistä erityyppisen pakkotyön lopettamiseksi ja siihen liittyvistä korjaavista toimista.

Pakkotyöasetus täydentää ja toimii rinnakkain nykyisten säännösten ja EU:n yritysvastuudirektiivin (ks. blogikirjoituksemme yritysvastuudirektiivistä täältä) kanssa, joka velvoittaa soveltamisalassaan olevat suuryritykset noudattamaan asianmukaista huolellisuutta. On kuitenkin huomattava, että toisin kuin yritysvastuudirektiivin kohdalla, pakkotyöasetuksen henkilöllinen soveltamisala ei rajoitu vain suuryrityksiin, vaan se soveltuu kaikkiin taloudellisiin toimijoihin henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta riippumatta.

[1]  ’Markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla.

[2] ’Asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan tuotteen toimittamista liiketoiminnan yhteydessä unionin markkinoille jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta.

[3] Myyntitarjouksen katsotaan olevan kohdennettu loppukäyttäjille unionissa, jos asiaankuuluva talouden toimija suuntaa millä tahansa tavalla toimintaansa jäsenvaltioon.

[4]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).