Enforcement of Competition Rules to Become Stricter – Draft Amendment of the Competition Act Has Been Submitted to the Finnish Parliament (Available in Finnish)

Author: Helena Lamminen

Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta tiukentuu – kilpailulain muutosesitys annettu eduskunnalle

Kilpailulakiin on tulossa helmikuun 2021 alkupuolella yritysten ja toimialajärjestön kannalta merkittäviä muutoksia, kun Kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) toimivaltuudet sekä kilpailulain seuraamusmaksujärjestelmä laajenevat entisestään. Tulevat kilpailulain muutokset perustuvat niin sanottuun ECN+-direktiiviin, jonka tarkoituksena on tehostaa ja yhdenmukaistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa unionin alueella. Käymme seuraavassa läpi olennaisimpia muutoksia ja annamme lopussa tiivistetysti keskeisimmät vinkit yrityksille siitä, miten lainsäädäntömuutokseen voi varautua omassa toiminnassa.

Seuraamusmaksujärjestelmän muutokset

Menettelyrikkomuksista seuraamusmaksu

Ensi vuoden helmikuun alkupuolelta alkaen KKV saa mahdollisuuden esittää seuraamusmaksua yrityksille kilpailunrajoitusten lisäksi myös tahallisesta tai tuottamuksellisesta menettelysääntöjen rikkomisesta. Myös näistä seuraamusmaksuista päättää markkinaoikeus KKV:n esityksen perusteella. Tällaiset menettelysääntörikkomukset liittyvät pääasiassa kilpailuviranomaisen yllätystarkastuksiin ja käynnissä olevaan viranomaisen tutkintaan tai vaihtoehtoisesti annettujen päätösten noudattamatta jättämiseen. Esimerkkeinä mahdollisista rikkomuksista voidaan mainita muun muassa yllätystarkastuksen estäminen, vaikeuttaminen tai hidastaminen esimerkiksi siten, ettei tarkastajia päästetä sisään liiketilaan tai heille ei anneta tietokoneen tai vastaavan salasanaa. Myös KKV:n asettaman sinetin rikkomisesta voi jatkossa saada seuraamusmaksun samoin kuin KKV:n lähettämään tietopyyntöön määräajassa vastaamatta jättämisestä, virheellisten tietojen antamisesta tai KKV:n kuulemiseen saapumatta jättämisestä. Seuraamusmaksu vastaisi enimmillään yhtä prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Euroopan komissio on määrännyt tuntuvia seuraamuksia[1] tällaisten menettelysääntöjen rikkomisista, joten on oletettavaa, että myös KKV tulee tarvittaessa käyttämään kyseistä mahdollisuutta osana toimivaltaansa.

Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien ankaroituva vastuu

Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymillä tarkoitetaan usein esimerkiksi toimialajärjestöjä- ja yhdistyksiä. Näiden tahojen ja sitä myötä myös niiden jäsenyritysten vastuu kilpailunrajoituksista ankaroituu tulevan lakimuutoksen myötä.

Tällaisen toimialayhdistyksen sakko määräytyy jatkossa sekä sen oman että jäsenyritysten liikevaihtojen mukaan, jos yhdistyksen rikkomus liittyy sen jäsenten toimintaan, kun sakko nykyisin määräytyy vain toimialayhdistyksen oman liikevaihdon mukaan. Jäsenyritysten kannalta erityisen merkityksellistä on se, että mikäli yhdistys ei ole maksukykyinen, sakkojen maksamisesta vastaavat viime kädessä jäsenyritykset. Perimismenettely on portaittainen: ensin maksua voidaan vaatia niiltä yrityksiltä, joiden edustajat ovat kuuluneet yhdistyksen päätöksentekoelimiin ja tämän jälkeen miltä tahansa muulta niistä jäsenyrityksistä, jotka toimivat markkinoilla, joilla kilpailurikkomus tapahtui. Perimisen edellytyksenä ei ole se, että jäsenyritys olisi itse syyllistynyt kilpailunrajoitukseen. On hyvä huomata, että yritys voi vapautua maksuvelvollisuudesta, jos se pystyy osoittamaan jättäneensä noudattamatta rikkomista koskevaa yhdistyksen päätöstä ja olleensa joko tietämätön kyseisestä päätöksestä tai aktiivisesti vetäytyneensä siitä.

Tätä taustaa vasten on tärkeää kartoittaa yrityksen toimialayhdistysjäsenyydet sekä varmistaa, että yritystä yhdistyksessä edustavat henkilöt ovat tietoisia mahdollisista riskeistä sekä tietävät, kuinka toimia, jos yhdistyksen piirissä ilmenisi kilpailulainsäädännön näkökulmasta kyseenalaista toimintaa.

Seuraamusmaksun ennustettavuus

Kilpailurikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun yhtenä tarkoituksena on etukäteen ehkäistä kiellettyyn kilpailunrajoitukseen ryhtymistä tai toisaalta sen jatkamista. Tilanteessa, jossa rikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun määrää on vaikea ennakoida, jää tämä vaikutus yleensä vaillinaiseksi.

Tämän vuoksi jatkossa kilpailulain perusteella määrättävää seuraamusmaksua koskeva menettely tulee muistuttamaan läheisesti Euroopan komission soveltamaa menettelyä, jossa seuraamusmaksu koostuu perusmäärästä ja perusmäärää korottavista tai alentavista mukautuksista. Perusmäärään vaikuttavat rikkomuksen vakavuus ja kesto, kun taas korottavina seikkoina voivat olla esimerkiksi rikkomuksen uusiminen tai kartellin johtajana toimiminen ja alentavina seikkoina esimerkiksi huomattavan vähäinen osallisuus tai yhteistyö KKV:n kanssa.

On hyvä huomata, että niin sanottu maksimisakkotaso ei kuitenkaan nouse, sillä myös jatkossa seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kilpailunrajoitukseen osallistuneen yrityksen (koko konsernin) maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. KKV:n esittämät seuraamusmaksut ovat olleet aiemmin suhteellisen vaikeasti ennustettavia, joten on toivottavaa, että tulevat muutokset lisäävät seuraamusmaksun määrän ennustettavuutta ja siten myös yritysten oikeusturvaa. Lisäksi toiveissa on, että lakimuutos lisäisi yritysten yhdenvertaisuutta seuraamusmaksuja esitettäessä ja määrättäessä.

KKV:n toimivaltuudet laajenevat

Kilpailulakiin tehtävät muutokset lisäävät KKV:n jo ennestään suhteellisen laajoja toimivaltuuksia, mikä on hyvä huomioida yritysten sisäisissä ohjeistuksissa sekä koulutuksissa.

Rakenteelliset korjaustoimenpiteet mahdollisiksi

Lakimuutoksen myötä KKV saa mahdollisuuden esittää rakenteellisia korjaustoimenpiteitä tilanteissa, joissa tällaiset korjaustoimenpiteet katsotaan oikeasuhtaisiksi ja välttämättömiksi kilpailulain rikkomisen lopettamiseksi. Tällaisilla korjaustoimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen pilkkomista, liiketoiminnan osan myymistä kolmannelle tai toimialajärjestön lakkauttamista. Asetettava korjaustoimenpide ei saa kuitenkaan johtaa yrityksen toimintaedellytysten menettämiseen, vaan sen tarkoituksena on säilyttää tai palauttaa markkinoiden kilpailulliset olosuhteet ja lisäksi edellytyksenä on, että kilpailuviranomainen näyttää kilpailunrajoituksen olemassa olon.

Tarkastusvaltuudet

Niin sanottujen kotitarkastusten osalta KKV:n toimivaltuuksien voidaan katsoa laajenevan, kun jatkossa tarkastuksen toimittaminen edellyttää perusteltua epäilystä siitä, että liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja säilytetään tarkastuskohteessa, kun aiemmin vaatimuksena on ollut kilpailulain vakava rikkominen, mikä on käytännössä tarkoittanut kartelleja. Kotitarkastusten toimittaminen edellyttää kuitenkin myös jatkossa etukäteisluvan hakemista markkinaoikeudelta.

Kuultavaksi kutsuminen

Lainmuutoksen myötä KKV saa oikeuden kustua kuultavaksi kaikki sellaiset luonnolliset henkilöt, joilla voi olla hallussaan kilpailulainsäädännön rikkomisen tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis muitakin kuin tutkinnan kohteena olevien yritysten edustajia, jotka on jo aiemmin voitu kustua kuultavaksi osana KKV:n tutkintaa.

Väliaikaismääräykset – voimassaolo pitenee

Väliaikaismääräyksellä tarkoitetaan esimerkiksi kieltoa toimeenpanna kilpailunrajoitusta tai velvoitetta toimittaa tietty hyödyke tai palvelu toiselle yritykselle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin se tarjoaa niitä muille yrityksille.

Voimassa oleva kilpailulaki mahdollistaa väliaikaismääräysten antamisen, mutta käytännössä tällaisia ei ole annettu, koska pääasiaa koskeva päätös ja seuraamusmaksuesitys on tullut tehdä 90 päivän kuluessa väliaikaismääräyksen antamisesta. Tulevan lainmuutoksen myötä väliaikaismääräykset voisivat olla voimassa määräajan tai pääasiaa koskevan päätöksen tekemiseen asti. Väliaikaismääräyksen antamisen edellytyksenä tulee olemaan se, että, selvityksen kohteena oleva menettely näyttää alustavien selvitysten perusteella aiheuttavan vakavaa ja peruuttamatonta haittaa kilpailulle. Väliaikaismääräysten odotetaan kuitenkin olevan jatkossakin harvoin, vain muutaman kerran vuodessa, käytettävä keino.

Kolme vinkkiä yrityksille

1) Toimialayhdistyskartoitus – Riski siitä, että toimialayhdistyksille mahdollisesti tuomittavat seuraamusmaksut tulevat jatkossa jäsenyritysten maksettaviksi, kasvaa merkittävästi. Yritysten olisi hyvä kartoittaa jäsenyytensä eri toimialayhdistyksissä ja varmistaa, että yritystä yhdistyksessä edustavat henkilöt ovat tietoisia kilpailulainsäädännöstä ja esimerkiksi kiellettyyn tietojenvaihtoon tai hintasuosituksiin liittyvistä riskeistä. Lisäksi olisi hyvä varmistaa, että kyseiset henkilöt tietävät, kuinka toimia, jos yhdistyksen piirissä ilmenisi kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa.

2) Sisäisten ohjeistusten tarkastaminen ja päivitys – Jatkossa KKV voi esittää seuraamusmaksua niin sanotuista menettelyrikkomuksista, mikä on hyvä huomioida esimerkiksi KKV:n tutkintoja ja tarkastuksia koskevissa ohjeistuksissa sekä työntekijöiden kouluttamisessa.

3) Lakimuutos tulee voimaan 4.2.2021 – valmistautuminen on hyvä aloittaa ajoissa.

[1] Euroopan komissio määräsi E.ON -sähköyhtiölle 38 miljoonan euron seuraamusmaksun sinetin rikkomisesta yllätystarkastuksen aikana.

Euroopan komissio määräsi tsekkiläiselle energiayhtiö Energetický a průmyslový ja sen tytäryhtiölle 2,5 miljoonan euron seuraamusmaksun tarkastuksen estämisestä. Yhtiö epäonnistui sähköpostitilien väliaikaisessa sulkemisessa ja lisäksi yhtiö esti sisään tulevien sähköpostien saapumisen siten, ettei komisison virkamiehillä ollut pääsyä niihin, koska saapuvat sähköpostit jäivät odottamaan sähköpostipalvelimelle.