Coronavirus Causes the Stock Market to Collapse - Is This a Good Time for a Change of Generation or for Making a Gift?

Authors: Johan Hägerström and Stefan Stellato

Koronan aiheuttama pörssiromahdus - Oikea ajoitus sukupolvenvaihdokselle tai lahjalle?

Koronavirus (COVID-19) on saanut pörssikurssit vapaaseen pudotukseen eikä viimeaikaiselle öljyn hinnan romahduksellekaan löydy juuri verrokkeja historiasta. Sijoittajia ahdistaa ja epävarmuus tulevasta kalvaa markkinoita. Markkinan korjausliikkeessä piilee kuitenkin myös mahdollisuuksia.

Tappioiden realisointi

Monet sijoittajat ovat varmasti jo harkinneet tilapäistä poistumista markkinoilta tai ainakin (vero)tappioiden realisoimista kurssien ollessa alhaalla eli jo ennen perinteistä vuodenvaihdetta. Tappioita realisoitaessa on suotavaa välttää saman päivän aikana toteutettavia ns. edestakaisia arvopaperikauppoja, joissa sijoittaja myy ja ostaa takaisin saman määrän samoja arvopapereita lyhyenä aikana keinotekoisesti realisoidakseen luovutustappion verotuksessa. Oikeuskäytännössä veronkierroksi on katsottu erityisesti ennakkoon arvopaperivälittäjän kanssa sovitut varsinaisen pörssin kaupankäynnin ulkopuolella toteutetut sopimuskaupat, joissa sijoittajalla ei ole varsinaista markkinariskiä, tai riski on olematon. Jos kaupat toteutetaan pörssin välityksellä ja sijoittaja altistuu aidolle markkinariskille, ei veronkiertosäännöksen tulisi soveltua. Jos samoja osakkeita on siis tarkoitus ostaa takaisin, niin myynnin ja oston väliin on suositeltavaa jättää kohtuullinen aika. Parin pörssipäivän tulisi ainakin olla riittävä ”turvaväli”. Tosin nykyisellä pörssin volatiliteetilla myös huomattavasti lyhempi aika voi olla täysin perusteltu.

Aktiivista arvopaperikauppaa käyvissä (sijoitus)yhtiöissä tilikauden aikana luovutettaviksi tarkoitetut arvopaperit voidaan tietyin edellytyksin kirjata vaihto-omaisuuteen. Tällöin markkinahinnan alentuminen tilinpäätöshetkellä vähennetään verotuksessa ilman, että osakkeita on edes luovutettava.

Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen

Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen on onnistuneen yrittäjä- ja sijoittajauran huipentuma.  Yleinen väärinkäsitys on, että sukupolvenvaihdosta ei voida toteuttaa suuren verokustannuksen takia. Sekä tuloverotuksessa että perintö- ja lahjaverotuksessa on kuitenkin sukupolvenvaihdoksia koskevia huojennuksia, joiden soveltamisedellytykset poikkeavat toisistaan.

Yrityksen eteenpäin luovuttavan yrittäjän verotus

Tuloverolain mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta sovelletaan vastikkeelliseen luovutukseen. Tyypillisesti säännöstä sovelletaan osakkeiden kauppaan, jossa 1o vuotta omistetun yhtiön osakkeista luovutetaan vähintään 10 % pykälässä määritetylle luovuttajan lähisukulaiselle, kuten lapselle. Tällöin luovutusvoitto on luovuttajalle täysin verovapaa ja ostajan ainoaksi verokustannukseksi jää varainsiirtovero 1,6 % tai 2 %.

 Tuloverolain huojennuksen voi siis saada hyväkseen jopa puhtaan kiinteistöyhtiön kaupassa.

Yrityksen jatkajan verotus

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta sovelletaan yritystoiminnan lahjoitukseen tai perintöön ja siinä huojennetaan saajan perintö- tai lahjaveroa. Edellytyksenä on, että perintöön tai lahjaan sisältyy yritys tai osa yrityksestä ja saaja jatkaa yritystoimintaa. Yritystoiminta on verotuskäytännössä yleisesti rinnastettu elinkeinotoimintaan eli huojennus on soveltunut vain yhtiöihin, joita on verotettu elinkeinoverolain mukaan ennen verovuoden 2020 tulolähdeuudistusta. Huojennuksen saamiseen riittää vähintään 10 %:n osuus osakekannasta. Yritystoiminnan jatkamiseksi on vakiintunut oikeuskäytännössä toimitusjohtajana toimiminen tai hallituksen varsinainen jäsenyys. Esimerkiksi tuoreessa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 2020:7  vahvistettiin, että yritystoiminnan jatkamiseksi saajan ei tarvitse saada 10 %:a yhtiön äänivallasta vaan yritystoiminnan jatkamiseksi riitti hallituksen jäsenyys ja 10 %:a osakekannasta, joka oikeutti vain 2,5 %:iin äänistä yhtiössä. Lahjoittajan ei siis tarvitse luopua yritystoiminnasta tai määräysvallasta kokonaan eikä saajan työskennellä täysipäiväisesti yrityksessä, jotta huojennus soveltuisi.

Perintö- ja lahjaverolain osittaisen huojennuksen soveltuessa vero on tosiasiassa aina alle 7 % osakkeiden käyvästä arvosta, kun saaja kuuluu I-veroluokkaan. Tosiasiassa vero pyörii monesti vain 2-5 %:ssa osakkeiden käyvästä arvosta. Lisäksi verolle saa maksuaikaa jopa 10 vuotta, joten saajan veronmaksukyky harvoin vaarantuu. Käytännössä yhdistelemällä vastikkeellista ja vastikkeetonta sukupolvenvaihdosta on yritys mahdollista siirtää jatkajalle ilman luovutusvoitto- ja lahjaveroseuraamuksia ainoastaan pienellä varainsiirtoverokustannuksella ja samalla turvata yritystoiminnasta luopuvan eläkepäivät kohtuullisella vastikkeella.

Yritys- ja sijoitusvarallisuuden lahjoitus pörssiromahduksen jälkeen

Perinteisesti perintö- ja lahjaverolain huojennus on myönnetty myös yhtiön TVL-tulolähteeseen (verovuoden 2020 tulolähdeuudistuksen jälkeen tyypillisesti EVL-tulolähteen ”muu omaisuus”) kuuluvan (passiivisen) sijoitusvarallisuuden osalta, kunhan yhtiön pääasiallinen toiminta on ollut tavanomaista EVL-toimintaa ja passiiviset sijoitusvarat on hankittu EVL-toiminnan voittovaroilla. Korkein hallinto-oikeus tiukensi linjaa päätöksellä KHO 2018:163, jossa voittovaroilla hankitut yritystoimintaan kuulumattomaksi katsotut huomattavat sijoitusvarat rajattiin huojennuksen ulkopuolelle. Päätöksen perusteella huomattava EVL-tulolähteen ”muu omaisuus” voidaan jatkossa jättää huojennuksen ulkopuolelle, ellei varojen osoiteta olevan tarpeen yritystoiminnan harjoittamiseksi, jatkamiseksi tai työpaikkojen säilymisen turvaamiseksi.

Erityisesti (passiivisten) sijoitusyhtiöiden ja muuten merkittävää sijoitusvarallisuutta omistavien perinteisten operatiivisten yhtiöiden osalta viimeaikainen arvostustasojen lasku voi mahdollistaa hyvän tilaisuuden suunnitellun sukupolvenvaihdoksen toteuttamiselle. Myös muissa tilanteissa, joissa huojennuksen edellytykset eivät täyty, kuten käytettäessä järjestelyssä apuyhtiötä, voi arvostustasojen toivottavasti hetkelliseksi jäävä lasku tuoda tilaisuuden järjestelyn toteuttamiselle. Myös perintö- ja lahjaverolain huojennusta sovellettaessa huojennettua arvoa laskettaessa käytettävää viimeiseen tilinpäätökseen perustuvaa vertailuarvoa voidaan korjata, jos yhtiö omistuksissa on tapahtunut merkittäviä arvonalentumisia.

Silmälläpidettäviä sudenkuoppia

Vastineena alhaisemmalle arvostustasolle ja suoralle verokustannukselle on tosin huomioitava saajan alhaisempi hankintameno, joka voi kostautua luovutettaessa edelleen osakkeita. Myöskään sukupolvenvaihdoshuojennuksiin ei kannata aina vedota, jos yritystoiminnasta on tarkoitus luopua tulevaisuudessa. Perintö- ja lahjaverotuksessa huojennettu osakkeiden hankintameno on alhainen ja näin ollen luovutusvoitosta (verokanta 30-34 %) tulee merkittävä (lahjaveron ollessa I-veroluokan yläpäässäkin 17 %). Kokonaisveroseuraamus voikin olla merkittävästi suurempi kuin tilanteessa, jossa huojennukseen ei olisi alun perin vedottu. Lisäksi sekä tuloverotuksen että perintö- ja lahjaverotuksen huojennus sisältää karenssiajan jonka aikana verohuojennus voidaan menettää (ja huojennettua määrää korottaa), jos osakkeet luovutetaan.

Näin ollen huojennusten soveltamisen mielekkyys tulee aina arvioida tapauskohtaisesti, ja tarpeen mukaan varmistaa osakkeiden arvostaminen ja veroseuraamuksen etukäteen Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla.