Arvonlisäverotus uusien kysymysten edessä

Author: Petri Saukko

Suomi on isojen valtiontaloudellisten haasteiden edessä. Hallitus tasapainoilee taloutta edistävän kilpailukykyisen verotuksen ja kasvavien julkisen talouden tarpeiden ristipaineessa. Kilpailukykyä ja tuottavuutta haetaan muun muassa veropoliittisilla ratkaisuilla, rakennemuutoksilla ja digitalisaatiolla.

Valtioiden tiukassa verokilpailussa valtiontaloutta kompensoitaessa katse kääntyy yhä useammin kulutusverotukseen. Suunnitelmissa on myös merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jolloin arvioidaan tarpeita siirtää omistajuutta julkiselta sektorilta, kuten valtiolta ja kunnalta, yksityissektorille. Yksityistämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös julkisten palveluiden tuotannon siirtämistä ja ulkoistamista yksityisen sektorin hoidettavaksi. SOTE-uudistus on yksi esimerkki tästä. Tällöin perinteisesti erilliset toimialat, kuten esimerkiksi vakuutusala ja terveyden- ja sairaanhoitoala ovat jo nyt löytäneet uudessa tilanteessa yhteisiä liiketaloudellisia intressejä.

Digitalisaation myötä sekä yritysten liiketoimintamallit että julkisen sektorin palvelutuotantomallit ovat muutosten edessä. Tuottavuutta haetaan uusilla tuotteilla ja palveluilla käyttämällä hyväksi uudenlaisia kansallisia ja kansainvälisiä sähköisiä palvelukanavia, jolloin valtioiden rajojen merkitys hämärtyy entisestään. Ansaintalogiikatkin ovat muutoksissa, kun esimerkiksi henkilökuljetuspalvelusta tai majoitustoiminnasta tuloja saavilla ei välttämättä ole kuljettajia tai majoitusalan ammattilaisia palkkalistoillaan eikä kuljetusvälineitä tai majoitustiloja hallinnassaan. Liiketoimintamallien sähköistyessä ja muuttuessa voidaan joutua arvioimaan uudelleen myyntien ja ostojen verotuksellista luonnetta ja hyödykkeen verorasitusta. Kun joillekin yrityksille toiminnan arvonlisäverottomuus aiheuttaa verorasitusta, niin toisille verottomuus voi olla hyödyllistä. Tämä on tapauskohtaista.

Arvonlisäverotuksessa verotetaan liiketoiminnassa syntyvää hyödykkeiden arvoa ja arvon lisääntymistä myyntiketjun eri vaiheissa. Verotus toteutuu lähtökohtaisesti jokaisessa ostossa ja verollisen toimialan myynnissä hyödykekohtaisesti, jolloin yritysten tulee kilpailutilanteiden tiivistyessä ja liiketoimintamallien muuttuessa pyrkiä välttämään piileviä ja kertaantuvia veroja sekä optimoimaan kassavirtaa. Tässä mielessä arvonlisäverotus on liiketoiminnan kilpailukyvyn näkökulmasta kriittinen tekijä. Verovelvollisuus, verokohtelu ja verotusmaa ovat monella tapaa riippuvaisia liiketoimintamalleista ja -rakenteista. Verottomilla toimialoilla, kuten rahoitus- ja vakuutusalalla sekä terveyden- ja sairaanhoidossa huomiota tulee kiinnittää erityisesti tuotantopanosten hankinnoissa arvonlisäverotukseen. Toisaalta uudenlaiset esimerkiksi mobiiliviestinnän avulla toimivat hyödykkeiden rahoitus-, vakuus- ja maksujärjestelyt tuovat perinteisesti rahoitus- ja vakuutusalalle liittyneet arvonlisäverokysymykset osaksi myös muiden toimialojen toimintaa.

Muuttuva toimintaympäristö aiheuttaa haasteita toiminnan suunnittelun ennakoitavuuteen. Siitä huolimatta, että Verohallinnon ohjeet ja ennakkoratkaisut sekä KHO:n prejudikaatit auttavat osiltaan verokysymysten hallittavuuteen, niin osiltaan ne tuottavat myös uudenlaisia kysymyksiä. Toimintamallien muuttuessa eri oikeudenalojen rajapinnat näyttäytyvät eri tavoin, jolloin myös arvonlisäverokysymysten lähestymiseen tarvitaan paikoin kokonaisvaltaisempaa juridista otetta kuin pelkkää arvonlisäverosääntelyn tulkintaa.

KHO:2014:31
Asiassa oli kysymys siitä, voidaanko sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksiä kohdella verovelvollisuusryhmänä, joka mahdollistaisi pienemmän verorasituksen. Arvonlisäverolain mukaan ryhmärekisteröinnin piiriin voi kuulua vain pääasiallisesti rahoitus- tai vakuutuspalveluja myyviä sekä näiden määräysvallassa olevia elinkeinonharjoittajia. Verovelvollisuusryhmien perustamismahdollisuuden rajoittaminen vain rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiin oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan mahdollista.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on yleisen yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen. Rahoitus- ja vakuutusalan sekä yksityisen terveydenhoitolan konvergoituessa KHO:n linjaus voi olla kestämätön.

KHO 19.8.2016/3441
A Oy tarjosi terveydenhuollon neuvonta- ja ajanvarauspalveluja puhelimitse ja internetin välityksellä toiselle yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetulle terveydenhuollon palvelujen antajalle. Ajanvarauspalvelua ei pidetty arvonlisäverottomana terveyden- tai sairaanhoitopalveluna.

Yksityisen terveydenhoidon ulkoistuksista saattaa syntyä lopputuotteen hintaa rasittavaa piilevää veroa. Verokohtelu on riippuvainen toteutetun ulkoistuksen sisällöstä.

KHO:2013:129
A Oy harjoitti pääasiallisesti factoringtoimintaa. Yhtiö osti asiakkailtaan laskusaatavia ja kantoi luottotappioriskin velallisten laiminlyönnistä. Yhtiö peri factoringpalvelusta asiakkailtaan vastikkeena vuosimaksun mahdollisuudesta käyttää yhtiön palveluja, kiinteän laskukohtaisen hallinnointipalkkion sekä saatavien määrään perustuvan prosentuaalisen korvauksen. A Oy:n toimintaa pidettiin verollisena saamisten perimisenä, johon ei sovellettu rahoituspalvelujen verovapautusta.

Factoring on arvonlisäverollista. Se, milloin on kysymys arvonlisäverollista factoringista vai muusta verottomasta rahoitusjärjestelystä, ei käytännössä ole selvärajaista.

KHO:2014:199
Painetut kirjat ja muulla fyysisellä alustalla olevat kirjat (sähköiset kirjat) eivät korkeimman hallinto-oikeuden mukaan olleet käyttötavaltaan ja ominaisuuksiltaan siinä määrin samanlaisia, että niiltä edellytettäisiin yhdenmukaista verokohtelua. Toisin kuin painettuihin kirjoihin, sähköisiin kirjoihin ei sovellettu alennettua verokantaa.

Arvonlisäverolaki saattaakin olla kykenemätön taipumaan uudenlaisiin tuotteisiin ja johtaa epäyhdenmukaiseen verokohteluun.

Hannes Snellman järjestää kevään 2017 aikana veroseminaarin, jossa käsitellään myös ajankohtaisia arvonlisäverokysymyksiä. Tuolloin painopistealueina ovat vähennysoikeudet konserneissa ja transaktioissa, arvonlisäveroryhmien rajat ylittävät tilanteet ja toimialarajoitteisuus, SOTE sekä vahingonkorvaukset ja sopimussakot.