Yhdistystoiminnan merkitys: Julkisten hankintojen ja kilpailuoikeuden asiantuntijat äänessä

Hannes Snellmanin julkisiin hankintoihin erikoistunut juristi Outi Jousi on toiminut Julkisten hankintojen yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtien. Kilpailuoikeusjuristimme Jenni Heurlin on puolestaan toiminut Suomen Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2023 lähtien.

Molempien puheenjohtajakaudet ovat tulossa pian päätökseen, ja pyysimmekin Outia ja Jenniä valottamaan kyseisten oikeudenalojen tulevaisuuden näkymiä, miettimään niiden mahdollisia yhtymäkohtia sekä pohtimaan yhdistystoiminnan tärkeyttä yhteiskunnallisesti.

Mitä oikeudenalallasi on juuri nyt meneillään?

Outi: Julkisissa hankinnoissa on juuri alkamassa hankintalain uudistus, jonka ehdotetaan muuttavan markkinaa suhteellisen merkittävästikin. Julkissektorin omilta yhtiöiltään tekemiä hankintoja ollaan rajoittamassa siten, että markkina avautuisi enemmän yksityisille yrityksille. Lakiin tulisi myös velvoite uusia tarjouskilpailu, jos on saatu vain yksi tarjous, ja jakaa hankinta osiin. Arvioin, että nämä uudistukset lisäisivät yritysten mielenkiintoa osallistua kilpailutuksiin. Lisäksi odottelemme Euroopan hankintadirektiivien uudistusta, joka voi tuoda mukanaan lisää kilpailua.

Euroopan turvallisuuden ja taloudellisten etujen suojaaminen on lisäksi alkanut näkyä yhä useammassa toimeksiannossa, koskevat ne sitten suomalaisia tai NATOn hankintoja. Nyt kiinnitetään paljonkin huomiota datan maantieteelliseen sijaintiin.

Tärkeitä elementtejä ovat myös EU:n ”datasääntely-tsunamin” ja erityisesti tekoälyasetuksen huomioiminen julkisissa hankinnoissa.

Jenni: Kilpailuoikeuden voi nähdä kehittyvän alati, eikä kilpailuoikeuden saralla työskennellessä näe tylsää päivää. Kilpailuoikeudessa eletään myös tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja uusien tuulien puhaltaessa niin EU:n kuin Yhdysvaltojen kilpailupolitiikan ja -valvonnan johdossa.

Yrityskauppavalvonnan puolella puhuttavat tällä hetkellä esimerkiksi viime vuosien Towercast- ja Illumina/Grail-päätökset sekä näiden vaikutukset erityisesti yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat alittavien yrityskauppojen valvontaan. Euroopan komissio on myös parhaillaan uudistamassa yrityskauppavalvontaa koskevia suuntaviivojaan.

Viimeaikainen päätöskäytäntö Suomesta taas korostaa yritysten kilpailuoikeudellisten compliance-ohjelmien ja koulutuksen merkitystä sekä niiden mukaisesti toimimista kilpailuviranomaisten yllätystarkastustilanteissa. Toisaalta Euroopan komissio on nostanut fokusalueekseen kielletyn tietojenvaihdon sekä erilaiset uusien markkinarealiteettien, kuten algoritmien ja tekoälyn, mukanaan tuomat tietojenvaihdon ilmenemismuodot.  

Koska oikeudenalanne kohtaavat, teette myös paljon yhteistyötä. Millaista tämä yhteistyö tyypillisesti on?

Teemme yhdessä toimeksiantoja, joissa on sekä kilpailu- että hankintaoikeudellinen kulma. Esimerkiksi, jos yrityksen tekevät tarjousyhteistyötä julkisessa hankinnassa, on tässä arvioitava niin kilpailu- kuin hankintajuridiikkaakin. Tarjousyhteistyö on monesti sallittua, muttei kuitenkaan aina. Tarjousyhteistyö voi olla kilpailusääntelyn vastaista tilanteissa, joissa tarjoajat pystyisivät jättämään myös oman tarjouksensa tai jos tarjousyhteistyössä on mukana osapuolia enemmän kuin olisi tarpeen.

Myös vuonna 2023 voimaan tullut Foreign Subsidies Regulation (FSR) yhdistää oikeudenalojamme. Kyse on sääntelystä, jonka tarkoituksena on varmistaa muun muassa, ettei EU:n ulkopuolinen maa anna kilpailua vääristäviä tukia yrityksille siinä määrin, että ne voittavat tuen avulla EU:ssa kilpailutuksia halvan hintansa vuoksi. FSR-sääntely edellyttää tarjoajien tekevän suuremmissa, tietyt raja-arvot ylittävissä kilpailutuksissa ilmoituksen Euroopan komissiolle, minkä lisäksi komissio voi tutkia kilpailutuksia myös oma-aloitteisesti. Komissio onkin sääntelyn voimassaolon aikana tutkinut tarkemmin esimerkiksi energiasektoriin liittyviä tarjouskilpailua niin sille toimitettujen ilmoitusten perusteella kuin oma-aloitteisestikin.  

Miten hankinta- ja kilpailuoikeudellisten yhdistysten olemassaolo hyödyttää laajemmin yhteiskuntaa?

Kumpikin yhdistys edistää jäsentensä osaamista ja asiantuntemusta esimerkiksi järjestämällä vuosittain useita mielenkiintoisia tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi Kilpailuoikeudellisen Yhdistyksen tämän kevään tilaisuudet käsittelevät erilaisia aiheita Yhdysvaltojen kilpailupolitiikan ja -oikeuden kehityssuunnista kilpailuoikeudellisen tutkimuksen tilaan Suomessa, kun taas Julkisten Hankintojen Yhdistyksen kevään ohjelmaan kuuluu mm. vihreisiin ICT-hankintoihin ja uudistuviiin yleisiin JYSE-sopimusehtoihin tutustumista. Osaamisen lisäämisen myötä maassamme tehdään laadukkaampia hankintoja ja päätöksiä, mikä säästää verovaroja suoraan ja välillisesti.

Pidämme hyvin tärkeänä myös sitä, että yhdistykset mahdollistavat alan asiantuntijoiden kohtaamisen ja verkostoitumisen tuoden alojen osaajia eri tahoilta, kuten yksityiseltä ja viranomaissektorilta, yhteen. Yhteensä vetämissämme yhdistyksissä on jäseniä noin 700, joka on varsin merkittävä osa alojemme osaajista.